Kasvit tarvitsevat ravinteita

Ilman ravinteita kasvien yhteyttäminen ja kasvaminen olisi mahdotonta. Lannoituksen tarkoitus onkin, että kasveilla on riittävästi ja tasapainoisesti rakennusaineita yhteyttämiskoneistonsa rakentamiseen ja ylläpitoon. Lannoituksen hyöty saadaan täysipainoisen fotosynteesin kautta suurempana satona ja parempana laatuna.

Kasvit tarvitsevat 16 eri ravinnetta. Hiiltä, vetyä ja happea kasvi saa ilmakehästä. Muut ravinteet kasvi ottaa maasta. Ravinteet voidaan luokitella pää-, sivu- ja hivenravinteiksi perustuen niiden määrälliseen tarpeeseen. Pääravinteiden (N, P, K) ja sivuravinteiden (Ca, Mg, S) tarve lasketaan peltoviljelyssä kiloina hehtaaria kohden, hivenravinteiden (Fe, Mn, Zn, Cu, B, Cl, Mo) tarve on satoja grammoja tai grammoja hehtaaria kohden.

Jokaista ravinnetta tarvitaan

Jokaisella ravinteella on kasvissa ainakin yksi tehtävä, jota mikään muu ravinne ei voi suorittaa. Jos tehtävää ei hoideta, näkyvät seuraukset tavallisesti kasvuhäiriöinä ja hidastuneena kasvuna. Jos kasvilla on puute jostain ravinteesta, se ei voi hyödyntää muitakaan ravinteita parhaalla mahdollisella tavalla. Toinen ravinne ei korvaa toista muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Eri ravinteilla on erilaisia keskinäisiä vuorovaikutussuhteita, joten viljelykasvin tasapainoinen ravinteiden saanti on tehokkaan ravinteiden oton ja hyödyntämisen kannalta tärkeää. Ravinteet tarvitsevat muita ravinteita toimiakseen tehokkaimmin kasvin elintoiminnoissa.

Tutustu ravinteisiin ja seleeniin

Lue lisää ravinteista, niiden hyödyistä sekä niiden puutoksen vaikutuksista kasviin. Seleeni on elintärkeä hivenaine eläimille ja ihmisille.

Fosforin merkitys kasveille
Fosfori
Yli puolet Suomen pelloista on punaisella fosforin osalta. Nyt on oikea aika parantaa peltojen kasvukuntoa - tee lannoitus kotimaisilla YaraMila-lannoitteilla.
Seleeni
Seleeni
Seleenilannoitus nostaa tehokkaasti, turvallisesti ja edullisesti suomalaisten seleeninsaannin terveyden kannalta hyvälle tasolle. Seleeni on ihmisille ja kotieläimille välttämätön hivenaine.
Typpi
Typpi
Typpi on ravinne, jota kasvit tarvitsevat määrällisesti kaikista ravinteista eniten. Typpilannoitus toimii ravinteiden yhteispelinä. Tasapainoinen typenlähde lisää viljelyvarmuutta.
Kalium
Kalium
Kalium on hyvin liikkuva ravinne sekä kasvissa että maassa. Kalium liikkuu kasvissa helposti, joten se vaikuttaa hyvin laaja-alaisesti viljelykasvin kasvuun ja kehitykseen.
Rikin puutos
Rikki
Rikin puutteella on vaikutusta koko kasvin kasvuun ja muiden ravinteiden hyödyntämiseen. Rikki vaikuttaa kasvin lehtivihreäpitoisuuteen ja siten myös yhteyttämiseen.
Boori
Boori
Koska boori on kasvissa melko heikosti liikkuva ravinne, sen puutosoireet ilmaantuvat ensin nuoriin lehtiin. Kasvi tarvitsee booria läpi kasvukauden.
Mangaanin puutos kasvilla
Mangaani
Mangaanin saaminen on kasville ensisijaisen tärkeää, koska jos kasvi kärsii mangaanin puutteesta, se ei pysty hyödyntämään optimaalisesti muitakaan ravinteita.
Kupari
Kupari
Kupari on kaikille kasveille välttämätön hivenaine. Sen saaminen on tärkeää etenkin suvullisen vaiheen alussa. Ne tekijät, jotka edistävät kasvin juurten kasvua edistävät myös kuparin ottoa maasta.
Kalsiumin puute kasvissa
Kalsium
Kasvit käyttävät kalsiumia soluseinien rakennusaineena sekä kasvusolukoissa. Kalsiumin puute ilmenee ensimmäisenä esimerkiksi kasvupisteiden ja juurien kärkien kuolemisena.
Rauta
Rauta
Viljelykasveissa on runsaasti rautaa verrattuna muihin hivenravinteisiin. Kasvin on saatava rautaa koko kasvukautensa ajan, koska rauta ei juurikaan siirry vanhemmista lehdistä nuoriin.
Sinkin puutos kasvissa
Sinkki
Sinkkiä on viljelysmaissamme usein riittävästi, mutta sillä on kasveissa useita tärkeitä tehtäviä, joten sinkin riittävästä saannista tulee pitää huolta. Sinkki vaikuttaa valkuaisaineiden muodostumiseen, geenien säätelyyn, biomembraanien rakenteeseen sekä solujen suojaamiseen.
Molybdeenin puutos kasvilla
Molybdeeni
Molybdeenia tarvitaan kasvissa pieniä määriä, mutta sillä on tärkeitä tehtäviä kasvin aineenvaihdunnassa. Sen saanti on ensiluokkaisen tärkeää myös palkokasvien juurinystyröiden toiminnalle.

Karjanlanta ja kierrätysravinteet

Sianlanta lannoitteena

Tilalla syntyvä karjanlanta on arvokas ravinnelähde. Karjanlanta tulee hyödyntää niin, että mahdollisimman vähän ravinteita hukkaantuu. Karjanlannan ja kierrätysravinteiden tehokas hyödyntäminen vaatii aina ravinnetäydennyksen YaraBela- tai YaraMila-lannoitteilla, jotta saadaan hyvä sato.

Lue lisää karjanlannasta ja kierrätysravinteista

Justus von Liebigin minimilaki vuodelta 1840

Justus von Liebigin minimilaki ravinteista

Vuonna 1840 Justus von Liebig julkaisi minimilakinsa kasvua rajoittavista ravinteista. "Kasvin kasvua rajoittaa se välttämätön ravinne, jota on saatavilla vähiten".