Lisälannoitus kasvukaudella

Mitä hyötyä lannoitteen jakamisesta on?

Jakamalla lannoitus useampaan osaan viljelijä voi varmistaa, että kasvukauden lannoitus on oikealla tasolla tulossa olevaan satotasoon nähden. Vuosien ja lohkojen vaihdellessa pelkkä kertalannoitus keväällä ei tuota parasta taloudellista tulosta, eikä ravinteista saada täyttä hyötyä sadon tai ympäristön näkökulmasta.

Mikäli kesä on suotuisa ja sato-odotukset korkealla, lisälannoitus tuottaa suuremman sadon, ja sillä voi parantaa tuotteen laatua paremman hinnan toivossa. Heikkoina kasvukausina pelkkä kevätlannoitus voi riittää, eikä ravinteita jää hukkaan maahan.

Matala valkuaistaso on selkeä merkki lannoituksen lisäämisen tarpeesta, vastaavasti pieni sato ja korkea valkuainen kertovat viljelytoimenpiteiden epätasapainosta. Huolellinen kasvitautien torjunta varmistaa hyvän ravinteiden hyötysuhteen.

Ravinteet kasvin käyttöön

Viljojen ja öljykasvien ravinteiden otto maasta käynnistyy nopeasti itämisen jälkeen, kun siemenen ravinnevarat on käytetty. Ensimmäisinä viikkoina kasvin juuristo on pieni ja maa usein kylmää, siksi kaikkia ravinteita tulee olla saatavana lähellä juuria. Maan hyvä ravinnetila auttaa suuresti kasvuun lähdössä.

Kylvölannoitteessa on annettava kaikki kasvin tarvitsema fosfori ja kalium sekä 2/3 typestä ja rikistä sekä hivenravinteita tarpeen mukaan. YaraMila-valikoimasta löytyy sopia lannoitteita eri viljavuusluokkiin.

Kasvukauden lisälannoituksessa keskitytään typpeen, rikkiin ja hivenravinteisiin, mutta myös kaliumia voi olla tarpeen antaa. Ruiskuttamalla lisäfosforia oraalle voi auttaa kasvia selviytymään viileistä jaksoista.

Oikea aika

Lisälannoituksen oikea aika riippuu keväällä annetusta ravinnemäärästä ja siitä, mihin lannoituksella halutaan vaikuttaa. Ravinteiden riittävyyttä ja typen vapautumista maasta voi seurata tekemällä muutamalle lohkolle lannoituksen minimi- ja maksimiruudut.

Nollaruutu, jota ei lannoiteta mutta kylvetään normaalisti, kertoo kuinka paljon ja missä vaiheessa maasta vapautuu typpeä kasville. Erot eri maalajeissa ja multavuusluokissa voivat olla suuria.

Maksimiruutuun käytetään esim. 50 kg typpeä enemmän kuin talousviljelmälle. Kun maksimiruutu alkaa erottua talousviljelmästä, on oikea aika tehdä lisälannoitus. Ravinteet ovat pellosta loppumassa ja sadonmuodostus alkaa hidastua. Mikäli talousviljelmän kasvusto on lippulehtivaiheessa yhtä rehevää ja tummaa kuin maksimiruutu, on tehtävä korrensäätö huolellisesti, jotta vältytään lakoviljalta.

Yara Kotkaniemen tutkimusasema ja muutama muu koeasema tekevät kasvukaudella Yara N-Prognos -mittauksia. Kokeissa on eri typpitasoja ja ruutujen kasvustojen typenottoa seuraamalla annetaan tarkennettuja suosituksia oikeaan lisälannoitusaikaan. Tietoa tuloksista löytyy mm. Yaran uutissivuilta ja Facebookissa.

Satoa vai valkuaista

Kasvit käyttävät maassa olevat ravinteet korsien ja lehtien muodostamiseen niin, että suuri kasvimassa tuottaa suuren siemensadon. Tähkän tullessa esille viljan ottama typpimäärä ennustaa hyvin tulossa olevaa satoa. Kukinnan jälkeen siemenet alkavat kasvaa ja riittävä typpimäärä kasvattaa jyväkokoa. Lisälannoitus pensomisvaiheesta tähkän esilletuloon asti nostaa satotasoa. Uudet hyvin satoisat lajikkeet käyttävät jo tässä vaiheessa usein lannoituksena annetut ravinteet.

Mikäli satoon halutaan myös tietty valkuaistaso, tulee osa typestä ja rikistä säästää jyvän täyttymisvaiheeseen. Valkuaiseen yhden prosenttiyksikön nosto suurilla satotasoilla vaatii 50 kg typpeä. Tämän takia pienillä lisälannoitusmäärillä voi valkuaisen nousu jäädä vähäiseksi. Valkuaisen nostoon tarkoitettu typpimäärä tulee olla yli 20 kg/ha, jotta tulosta syntyy.

Viimeinen mahdollisuus valkuaisen nostoon on viljan maitotuleentumisvaiheessa nestemäisellä typpilannoitteella, Yara Typpiliuos + YaraVita Thiotrac.

Oikea määrä oikeaan paikkaan

Tarkin lannoitus toteutuu, kun korrenkasvuvaiheen lannoitus tehdään täsmälevityksenä. Alkuun pääsee helposti tilaamalla täsmälannoitus Yara N-Sensor -urakoitsijalta. Kasvuston massan, vihreyden ja Yaran laajan tutkimusaineiston pohjalta laite mittaa kasvuston ottaman typen ja levittää juuri oikean määrän lisäravinteita niihin lohkon osiin, joissa siitä saadaan paras hyöty. Valmista tulee yhdellä ajokerralla ja samalla biomassa- sekä lannoituskartta jäävät tulevien suunnitelmien pohjatiedoiksi.

Karjanlantaa käytettäessä kevään ravinteiden saanti on varmistettava starttilannoituksella sen lisäksi täsmälevityksellä voi tasoittaa lannan levityksestä johtuvia ravinne-eroja. Sadon laatu ja valmistuminen tasoittuvat ja korjuu helpottuu, kun kasvusto ei lakoudu.

Lisätypen määrää ja oikeaa ajoitusta voi myös selvittää käsikäyttöisellä Yara N-Testerillä. Laitteen voi vuosittain päivittää uusilla ohran ja kevätvehnän lajiketiedoilla. Mittaustulos kertoo suoraan tarvittavan lisätypen määrän. Myös muiden viljelykasvien typpitarpeen mittaus ja oikea lisälannoitusajankohta onnistuvat Yara N-Testerillä.