Kaura

Kauran lannoite valitaan maan viljavuuden mukaan. Kylvön yhteydessä annetaan typpeä, fosforia, kaliumia ja hivenravinteita. Jaettua lannoitusta käytettäessä kylvön yhteydessä annetaan noin kaksi kolmasosaa kasvukaudelle suunnitellusta kokonaistyppimäärästä.  

Kasvukauden alussa lannoitus vaikuttaa kasvuston rehevyyteen, versojen ja kukka-aiheiden määrään ja tätä kautta lopulliseen satoon. Vettä ja ravinteita pitää olla riittävästi, jotta mahdollisimman suuri osa kukka-aiheista kehittyy jyviksi. Kuivuus aiheuttaa kauralla herkästi jyvien abortoitumista, mikä näkyy kasvustossa tyhjinä valkeina tähkylöinä. Suuri jyväkoko on varmistettava tarpeenmukaisella kasvitautien ja laon torjunnalla.

Kauran lannoitusohjelma

Typpi parantaa satoa ja nostaa valkuaispitoisuutta

Typpilannoituksella kasvukauden alussa varmistetaan, että kasvuston lehtiala kehittyy suureksi. Kauran lehdet sisältävät paljon hiilihydraatteja, jotka voidaan siirtää kehittyvään jyvään kypsymisen aikana. Tämä on tärkeää kuivilla alueilla, joissa 60 % jyväsadosta muodostuu korren ja lehtien varastoista. Viljelijän kannattaa seurata kauran typpitasoja, jottei kasvusto lakastu liian aikaisin eikä jyvän täyttymisvaihe lyhene. Typpilannoitus vaikuttaa eniten jyvän kokoon ja painoon. Myöhäinen typpilannoitus lisää jyvän painoa.

Fosfori nopeuttaa tuleentumista, suurentaa satoa ja jyväkokoa

Fosforin tehtävänä on energian tuottaminen kauran tarpeisiin. Fosforin puute hidastaa kasvuston kehitystä ja viivästyttää tuleentumista. Fosforin käyttökelpoisuus on heikko kasvukauden viileinä jaksoina. Fosforista kaura saa tarvittavaa energiaa versojen ja jyväaiheiden kehittymiseen sekä hiilihydraattien siirtämiseen versoista jyviin. Fosforilannoitus on siten tärkeää, kun tavoitellaan suurta kauran jyväkokoa. Jyväkoon suurentamiseen käyvät sekä rakeinen että nestemäinen fosforilannoite.

Kalium parantaa satoa, estää lakoutumista ja ehkäisee kasvitauteja

Kalium vaikuttaa ravinteiden liikkumiseen kauran sisällä. Se säätelee nestevirtauksia, kun kaura siirtää yhteyttämistuotteita tähkään. Kalium myös estää aikaista lakoutumista, mitä saattaa esiintyä jyvän täyttyessä. Kaliuminpuutteessa kasvit pystyvät huonosti säätelemään nestevirtauksia lehdissä, mikä johtaa kuumuusstressiin ja nuutumiseen. Riittävä kaliuminsaanti pidentää jyvän täyttymisvaihetta ja parantaa jyvän painoa. Riittävä kaliumlannoitus suojaa viljoja kasvitaudeilta.

Typpilannoitusta voi täydentää kasvukauden aikana YaraBela-lannoitteilla. Kosteina vuosina jaettu lannoitus antaa saman sadon kuin kertalannoitus keväällä. Lisälannoituksen tarve suhteutetaan kasvukauden satonäkymiin.

Korrenkasvuvaiheessa annettu lisälannoitus nostaa sadon määrää ja röyhyvaiheessa annettu sadon valkuaista. Mikäli kesä on suotuisa ja sato-odotukset korkealla, lisälannoitus tuottaa suuremman sadon, ja sillä voi parantaa tuotteen laatua paremman hinnan toivossa. Heikkoina kasvukausina pelkkä kevätlannoitus voi riittää, eikä ravinteita jää hukkaan maahan.

Mangaani on tärkeä ravinne kauran versojen ja juurien kehitykselle

Kauran mangaanilannoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska kaura on viljoista herkin mangaaninpuutteelle. Puutosoireet ilmenevät oraissa jo pensomisvaiheen alussa. Suurin riski on hyvin kalkituilla mailla ja kuivina kasvukausina. Mangaaninpuute hidastaa kauran versojen ja juurien kehitystä ja näin ollen kasvi kärsii herkemmin kuivuudesta.

Lue lisää YaraVita-oppaasta!

Hyvälaatuisen kauran merkki on suuri jyväkoko, sillä kauran energia-arvo ja saanto riippuvat jyväkoosta. Kauran ytimen on oltava vaalea ja kirkas. Hyvälaatuista kauraa saadaan, kun viljelyyn panostetaan valitsemalla satoisa, suurijyväinen ja hyvää laatua tuottava lajike, lannoitetaan kasvustoa riittävästi ja huolehditaan tarvittavasta kasvinsuojelusta. Myös kasvukauden sääoloilla on keskeinen merkitys erityisesti home- ja toksiinipitoisuuksiin.

Kauran laatuun vaikuttavat jyvän valkuainen, jyväkoko, hehtolitrapaino ja homeet. Hyvälaatuista kauraa saadaan muun muassa kasvuston riittävällä lannoituksella ja tarvittavalla kasvinsuojelulla.

Elintarvikekauran laatu

Elintarvikekauran tuotannossa tavoitteena on erityisesti laadukkaan sadon tuottaminen. Korkean hehtolitrapainon ja suuren jyväkoon lisäksi kirkas väri ja tasainen tuleentuminen ovat avainasemassa laadun kannalta. Lajikevalinnassa laatuominaisuuksien lisäksi tulee ottaa huomioon kasvuaika ja korrenlujuus. Tasaisesti tuleentunut ja pystyssä pysyvä kasvusto varmistaa terveen sadon. Lakoontuneessa kasvustossa laaturiskit esim. punahomeiden esiintyminen kasvaa.

Tuotettaessa kauraa elintarvikkeeksi rikkakasvien torjunnasta tulee huolehtia, sillä rikkakasvien siemenet heikentävät sadon laatua. Puhdaskauran tuotantoa säätelevät omat ohjeensa.

Rehukauran laatu

Rehukauran laatuvaatimuksia ovat oikea kosteus, riittävä hehtolitrapaino sekä roskattomuus. Hyvälaatuinen kaura on suurijyväistä, vaaleaa ja ohutkuorista. Kuorimattoman kauran energiapitoisuus on muita viljoja pienempi. Kauran ruokinnallista arvoa voidaan kuitenkin parantaa kuorimalla kaura ennen käyttöä, jolloin siitä tulee maissin ja vehnän arvoista. Kuoren osuus jyvän painosta vaihtelee 23–30 % välillä.

Kauran valkuainen

Kauran jyvän valkuaispitoisuus on pitkälti lajikekysymys, mutta siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi myös lannoituksella. Kauralajikkeiden valkuaispitoisuus vaihtelee 12–17 % riippuen satotasosta ja lannoituksesta. Kauran valkuaisen laatu on melko vakio, joten lähinnä pyritään vaikuttamaan valkuaisen määrään.

Korkeilla satotasoilla liian vähäinen lannoitus johtaa jyvien matalaan valkuaispitoisuuteen, siksi on tärkeää arvioida saavutettavissa oleva satotaso lannoituksen perustaksi. Kauran valkuaisen määrää voi nostaa jakamalla lannoituksen useampaan osaan.

Typpi on tärkeä osa aminohappoja, jotka puolestaan ovat jyvän valkuaisen rakennusosia. Kaura käyttää olemassa olevan typen ensin sadonmuodostukseen. Kun satokilot ovat määräytyneet, loppu typestä ohjautuu sadon valkuaiseen.

Rikki on merkittävä valkuaisen rakenneosa, siten se on tärkeä sekä valkuaisen määrälle että laadulle. Rikkipitoisia aminohappoja ovat esimerkiksi kysteiini ja metioniini. Kaura tarvitsee rikkiä, jotta se pystyy hyödyntämään annetun typpilannoituksen. Viljoilla typpi-rikkisuhde pitää olla 7–10:1. Rikkilannoitus lisää myös kokonaistyppisatoa. Parhaat valkuaissadot saadaan, kun käytetään typpeä yhdessä rikin kanssa.

Kauran jyväkoko

Kauran jyväkoko määräytyy kasvin perimän eli lajikkeen, sekä jyvän täyttymisjakson pituuden perusteella. Hedelmöittämisen jälkeen kasvi siirtää yhteyttämistuotteita ja aiemmin varastoitua tärkkelystä ja valkuaista lehdistä ja korsista kehittyviin jyviin. Mitä pidempi jyvän täyttymisvaihe on, sitä suuremmaksi jyväkoko kasvaa. Ravinteiden lisäksi jyväkokoon vaikutetaan vesitaloudella (kastelu) ja kasvinsuojelulla.
Kasvinsuojelun ja lannoituksen avulla ylläpidetään vihreää lehtialaa.

Typpi voi aiheuttaa lakoutumista, jos sitä käytetään yli kasvin tarpeen. Lakoutuminen johtaa hehtolitrapainon alenemiseen ja lisää tähkäidännän riskiä. Lannoitteiden levittäminen useammassa osassa, täsmälannoituksena, auttaa saavuttamaan tasalaatuisen sadon.

Fosforilannoitus tehostaa viljan kasvua ja suurentaa jyväkokoa.
Kalium lisää kauran korren paksuutta ja kestävyyttä ja vähentää siten lakoutumista. Keväinen kaliumlannoitus varmistaa hyvän kasvustorakenteen ja vähentää kasvitautien määrää.

Kauran hehtolitrapaino

Hehtolitrapaino mittaa viljan ominaispainoa. Kauran hehtolitrapaino mitataan kiloina/hehtolitra (kg/100 l). Moni ostaja vaatii kauralta tiettyä minimipainoa. Hehtolitrapaino on ensisijaisesti lajikeominaisuus, mutta esimerkiksi lakoutuminen, kasvitaudit, pellon heikko ravinnetila tai riittämätön lannoitus voivat pienentää sitä.

Homeet ja hometoksiinit

Sateisina kasvukausina kaurakasvustot ovat herkkiä homeille, ja niistä joissain olosuhteissa muodostuville toksiineille. Hometoksiinit ovat haitallisia ihmisille ja eläimille, ja niiden pitoisuus sadossa on määritelty EU-säädöksellä. Viljelijä voi välttää homeita viljelyteknisillä keinoilla kuten viljelykierrolla, tasapainoisella lannoituksella, kuivauksella, laadukkaalla siemenellä, peittauksella, lajittelulla ja lajikevalinnalla.

Luonnonmukaisesti tuotetulle elintarvikekauralle on toimivat markkinat. Lannoituksella tavoitellaan suuremman sadon lisäksi suurempaa hehtolitranpainoa ja jyväkokoa, jotka voivat lisätä sadosta saatavaa hintaa. Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvia lannoitteita löytyy sekä YaraSuna- että YaraVita- ja YaraAmplix-tuoteperheistä. Luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvat lannoitteet.

YaraSuna-lannoitteet ovat pelletöityjä orgaanisia kierrätyslannoitteita, jotka soveltuvat sijoituslannoituksen lisäksi pintalevitykseen. Niiden ravinteet tulevat tehokkaasti kasvien käyttöön ja ne sopivat ainoaksi lannoittteeksi tai karjanlannantäydennyslannoitukseen luomuviljelyssä.

Luomuviljely ja luomulannoitteet

Luomutilan lannoitus perustuu ensisijaisesti viljelykiertoon ja luonnonmukaisesti tuotetun eloperäisen aineksen lisäämiseen peltoon. Täydennyslannoitusta voidaan käyttää, jos riittävää ravinnemäärää ei saavuteta viljelykierrolla tai omasta tai muusta luomuyksiköstä peräisin olevalla eloperäisellä aineksella.

Kasvit tarvitsevat tasapainoisesti kaikkia ravinteita

Kasvit tarvitsevat tasapainoisen lannoituksen tuottaakseen laadukkaan sadon. Kasveille välttämättömistä ravinteista hiilen, hapen ja vedyn kasvit saavat ilmasta tai vedestä, muut 13 ravinnetta ne ottavat maan ravinnevaroista tai lannoitteista.

Kasvit pystyvät käyttämään vain epäorgaanisessa muodossa olevia ravinteita. Orgaanisessa aineksessa olevat ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisia vasta sitten, kun maan mikrobit ovat muuttaneet ne epäorgaaniseen muotoon. Hajotukseen mikrobit tarvitsevat vettä ja lämpöä, siten ravinteet ovat kasvien käytössä vasta maan lämmettyä, usein juhannuksen jälkeen.

Ravinteiden puutos johtaa kasvuhäiriöihin ja heikompaan satoon. Samalla on vaarana, että osa ravinteista jää käyttämättä kasvukauden jälkeen, jolloin ne ovat vaarassa huuhtoutua.

Luonnonmukaisessa viljelyssä saa käyttää vain luonnosta peräisin olevia ravinteita, tämä estää esim. Yaran Kaliumsuolan ja seleenipitoisten tuotteiden käytön.

Atfarm – tee täsmälannoitus tilallasi helpoksi 
Yara N-Tester BT - Typpi haltuun nopeasti ja helposti
Yara N-Sensor
Oma Yara
Nolla - ja ylilannoitusruudut omalle pellolle
Yara Megalab -kasvianalyysi 
Tankmix

Smart farming -työkalut