Nolla - ja ylilannoitusruudut omalle pellolle

Kylvön yhteydessä tehdyistä nolla- ja ylilannoitusruuduista viljelijä voi seurata omien peltojensa typen vapautumista ja ottoa helposti ja ilmaiseksi.

Syysvehnäkasvustoon (kasvuaste BBCH 31) tehdyt nolla- ja ylilannoitusruudut Keski-Norjassa. Vasemmalla on nollaruutu ja oikeassa laidassa vain lantaa saanut ruutu.


Opi tuntemaan peltosi nolla- ja ylilannoitusruutujen avulla

Maasta vapautuneella typellä on suuri vaikutus siihen, mikä on oikea lisälannoitustarve kyseisellä lohkolla kyseisenä vuonna. Siksi pellolle kannatta tehdä nollaruutuja, jotka auttavat sinua viljelijänä tuntemaan peltosi vaihtelut vuosittain.

Näin perustat nollaruudun

Lannoittamaton ruutu kertoo, kuinka paljon typpeä maasta vapautuu erilaisten esikasvien ja orgaanisten lannoitteiden käytön jälkeen. Näin pystyt silmämääräisesti vertaamaan kasvustoa normaalisti lannoitetun pellon ja lannoittamattomien ruutujen välillä.

Nollaruudun voi tehdä helposti kylvön yhteydessä. Perustaaksesi nollaruudun sinun tarvitsee vain kytkeä lannoitteen syöttö pois päältä kylvökoneesta muutaman metrin matkalta ja merkitä paikka esimerkiksi aurausviitoilla. Näin nollaruutu ei saa lainkaan mineraalilannoitetta ja kaikki ruudulla oleva typpi on maasta vapautunutta. Ruudun tulee olla kooltaan vähintään 3x3 metriä, mutta voit halutessasi tehdä myös isomman ruudun. Muista myös sulkea starttilannoitus pois päältä.

Jos kyseessä on syyskasvi, helpoin tapa tehdä nollaruutu on levittää kevytpeite pellolle ennen lannoitteen pintalevitystä keväällä. Kääri peite huolellisesti levityksen jälkeen, jotta kaikki peitteen päällä olevat lannoiterakeet saadaan pois. Muista merkitä kohta, jotta löydät saman kohdan myöhempiä lannoituksia varten.

Ylilannoitusruutu viestii typen puutteesta  

Ylilannoitusruutu on 3x3 metrin kokoinen ruutu, joka tulee lannoittaa suuremmalla typpimäärällä. Tämä ruutu tulee olemaan merkkinä siitä, milloin lisälannoitusta kannattaa harkita kyseiselle lohkolle.

Tutki lohkoasi kasvukaudella. Jos koko lohkon kasvusto on väriltään vaalea ja ylilannoitusruutu ei erotu, on kyseessä jonkin muun ravinteen kuin typen puutos, tai kasvustoa häiritsee jokin muu tekijä. Kun ylilannoitusruutu erottuu selvästi normaalisti lannoitetusta ruudusta, lohkolle tarvitaan lisää typpeä, koska peruslannoituksen typpi on loppumassa.

Ylilannoitusruutu heikompaan kohtaan

Perusta ylilannoitusruutu keskimääräistä huonommalle kohdalle lohkoa. Jos valitset hyvän kohdan, näet lisätyppitarpeen huonommin ja liian myöhään.

Voit perustaa ylilannoitusruudun joko kylvövaiheessa lisäämällä lannoitesyöttöä niin, että saat typpeä 40 kiloa hehtaaria kohden enemmän tai voit lisätä lannoitetta käsin maan pinnalle 3x3 metrin alueelle kylvön jälkeen. Syysviljoille typpeä tulee lisätä käsin pintalannoituksen yhteydessä.

Ennen kylvöä tai pintalannoitusta punnitse valmiiksi muutama pussi lannoitetta mukaan. Jokaisen lisälannoituksen jälkeen perusta uusi ylilannoitusruutu.

Nolla- ja ylilannoitusruudut orgaanisen lannoitteen levityksessä 

Nolla- ja ylilannoitusruudusta on paljon apua myös orgaanisesta lietteestä tai lannasta vapautuvan typen havainnoissa. Tämä on helppo toteuttaa levityksen aikana: tee ajon aikana vain yksi mutka muuttamatta mitään säätöjä levittimessä. Tällä tavalla saat yhteen vetoon kaksinkertaisen määrän lannoitetta (ylilannoitusruutu) ja viereiseen kohtaan jää nollaruutu. Saat kasvukaudella näistä ruuduista tiedon, ovatko orgaaniset ravinteet kasvien käytössä ja jos ovat, niin milloin. Kuivina ja kylminä vuosina nämä orgaanisen aineen ravinteet tulevat hyvin myöhään käyttöön.

Jos perustat vielä samoihin kohtiin kylvön yhteydessä mineraalilannoitteiden nolla- ja ylilannoitusruudut, saat jo monta havaintoruutua, jotka antavat tärkeää tietoa kasvukauden aikana.

3x3 metrin ruudulle tarvitset:

130 g tai 1,3 dl YaraBela SUOMEN- SALPIETARIa, josta saadaan 40 kg typpeä hehtaaria kohden.

Koetuloksista

Koetuloksista tiedetään, että lannoittamattomasta nollaruudusta voi vapautua typpeä 10-20 kg tai jopa 100 kg/ha kasvukaudessa. Jos maa luovuttaa paljon typpeä, voi lannoituskustannuksessa saada suuria säästöjä.

Jos typpeä vapautuu vähän ja kasvin typentarve on suuri tarvitaan lisälannoitus hyvän sadon saamiseksi. Kun lannoitus sisältää myös karjanlantaa, pelkkää lantaa saaneesta ruudusta näkee milloin ja kuinka paljon siitä vapautuu typpeä kasville. 10 kg liian vähän typpeä/ha voi johtaa sadan euron hinnanalennukseen/tonni heikon laadun takia. Vastaavasti 10 typikilon lisälannoituksella voi saada 400-500 kilon lisäsadon ja paremman valkuaisen.

Lannoittamattomasta nollaruudusta viljelijä näkee kasvukaudella paljonko maan typpivaroista tai lannasta typpeä vapautuu ja milloin. Ylilannoitusruutuun laitetaan 40-50 kg/ha enemmän typpeä kuin talousviljelmään. Kun ylilannoitusruutu alkaa erottua kasvustosta on aika tehdä lisälannoitus.

Tee kylvön yhteydessä vähintään 3*3 m ruutu ilman lannoitusta ja viereen toinen, johon laitat 40-50 kg enemmän typpeä/ha. Kylvä siemen normaalisti.

Kasvin ottamaa typen määrää voi mitata Yara Irix kuva-analyysillä, Yara N-Sensorilla tai HandHeld sensorilla.

Tilaa Lisälannoitus-uutiskirje

Tulevan kasvukauden aikana raportoimme lisätyppilannoituksen tarvetta ja ajoitusta aluekohtaisesti.

Yaran asiakkaana voit tilata Lisälannoituskirjeen, jossa saat yhteenvedon kesän nolla- ja ylilannoitusruutumittausten viikkotuloksista.

Mukana kesän lisälannoituskokeessa ovat Yaran kentän asiantuntijat sekä 25 tilaa ympäri Suomen.

Tilaa Lisälannoitus-uutiskirje osoitteessa www.yara.fi/uutiskirje