Metsän lannoitus on kannattava ilmastoteko.

Metsänlannoitus

Metsän kasvatuslannoitus on erittäin kannattava toimenpide niin metsänomistajalle kuin ilmastollekin. Metsän kasvatuslannoituksella saatu lisäkasvu on keskimäärin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille lannoituksen vaikutusaikana, joka on noin 6–8 vuotta. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa keskimäärin 10–20 prosenttia vuotuista tuottoa lannoitusinvestoinnille. Kasvatuslannoituksen aiheuttama puuston kasvunlisäys sitoo nettona myös noin 11 000 kiloa hiilidioksidia hehtaarille, joka on samaa tasoa kuin suomalaisen ihmisen tuottama hiilijalanjälki vuodessa.

Lataa tästä metsäesite

Miksi lannoittaisin metsääni?

Metsää lannoittamalla parannat puuston kasvua ja sen avulla hiilensidontaa.
Metsää lannoittamalla parannat puuston kasvua ja sen avulla hiilensidontaa.
  • Lannoitus parantaa puuston kasvua ja puun laatua.
  • Saat tyypillisesti noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille, joka on varttuneemmissa metsissä pääosin arvokasta tukkipuuta.
  • Kasvun paraneminen tarkoittaa lyhyempää kiertoaikaa ja harvennusväliä. Puuston kasvu pysyy hyvänä ja pääset toteuttamaan seuraavat hakkuut aikaisemmin.
  • Lannoituksen avulla metsäsi sitoo enemmän hiilidioksidia. Voit siis konkreettisesti auttaa ilmastoa.
  • Lannoitus myös pääsääntöisesti lisää marjasatoa. Marjaa riittää kerättäväksi ja metsäneläinten ravinnoksi.
  • Lannoituskustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona.

Usein kysytyt kysymykset

Kasvun lisäämiseksi, eli metsätulojen lisäämiseksi. Samalla sidot myös hiilidioksidia tehokkaasti.

Kasvatuslannoitus lisää puuston kasvua keskimäärin 15–20 m³/ha noin 8 vuoden aikana.

Metsän kasvatuslannoitus on erittäin tuottava investointi – se antaa keskimäärin noin 10–20 prosenttia vuosittaista tuottoa investoinnille. Rahana tämä tarkoittaa keskimäärin 700–1400 euron lisähakkuutuloa hehtaarille, yhdellä lannoituskerralla.

Kasvatuslannoituksen voi tehdä useamman kerran metsän kiertoajassa. Ensimmäisen kerran voi lannoittaa ensiharvennuksen jälkeen ja viimeisen kerran noin 6–8 vuotta ennen päätehakkuuta.

Metsänlannoitusta Yaran metsälannoitteilla tarjoavat useat eri metsäalan toimijat. Kysy ja tilaa metsänlannoitus Yaran metsälannoitteilla oman alueesi metsätoimihenkilöltä.

Mekaanisen metsäteollisuuden tärkein puulle asettama laatukriteeri on järeys. Kasvatuslannoitus lisää puun laatua, eli järeyttä. Lannoitus alentaa puuaineen tiheyttä keskimäärin vain noin 1–5 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin luontainen tiheyden vaihtelu metsän normaalissakin kasvussa eri kasvupaikkatyypeillä. Lannoittamalla kasvatat järeää ja arvokasta tukkipuuta.

Yaran metsälannoitteissa on samoja ravinteita, joita marjat ja sienet käyttävät hyödyksi luontaisestikin. Marjoja ja sieniä voi syödä huoletta lannoitetulta alueelta ja sopivilla kohteilla metsänlannoitus jopa lisää marjasatoa. Metsän eläimetkin hyötyvät, kun marjaa tulee lannoituksen myötä enemmän.

Metsänlannoitus suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti. Vesistöjen varsille jätetään lannoittamaton suojavyöhyke, jotta lannoitetta ei pääse vesistöön. Lannoituksen levitystyötä valvotaan mittaamalla levitystasaisuutta. Yaran metsälannoitteissa fosfori on veteen liukenemattomassa muodossa.

Kasvatuslannoitus lisää metsän hiilensidontaa. Nettohiilensidonta lannoituksen vaikutusaikana on yli 11 tonnia CO2-ekv./ha. Tämä nettohiilensidonta on samaa tasoa kuin yhden suomalaisen henkilön vuosittainen hiilidioksidipäästö tai 90 000 kilometrin ajo hiilidioksidipäästöltään keskimääräisellä henkilöautolla.

Metsän ravinnetila voidaan määrittää silmävaraisesti puuston ulkoisia tunnusmerkkejä havainnoimalla tai ravinneanalyysin avulla. Selvät ravinnepuutokset näkyvät puustossa eriasteisina värivikoina, kasvuhäiriöinä ja heikentyneenä kasvuna. Tarkempi määritys tehdään neulasanalyysin avulla. Kysy ohjeita ravinnetilan selvittämiseen alueesi metsätoimihenkilöltä.

Miksi lannoittaisin metsääni?

Miksi lannoittaisin metsääni?

Metsät ovat maapallon keuhkot

Metsät ovat maapallon keuhkot

Metsänlannoitus on kannattava ilmastoteko

Metsänlannoitus on kannattava ilmastoteko