-
- YaraMila-moniravinteiset lannoitteet
- YaraBela-typpilannoitteet
- YaraVita-lehtilannoitteet ja biostimulantit
- YaraSuna-orgaaniset kierrätyslannoitteet
- YaraTera-vesiliukoiset lannoitteet
- YaraRega- vesiliukoiset lannoitteet avomaalle
- YaraVera
- YaraLiva-kalsiumnitraattilannoitteet
- Kloorivapaat lannoitteet
- Luomuviljelyyn sopivat lannoitteet
- Muut tuotteet
- Myynnissä olevat lannoitteet
- Etsi
Lannoitusratkaisu kasvillesi
Metsä
Metsänlannoituksen vaikutusaika on 6-8 vuotta ja lisäkasvu on tyypillisesti 15-20 mottia hehtaarilta. Kasvun paraneminen tarkoittaa myös lyhyempää kiertoaikaa ja harvennusväliä.
Metsänlannoitus
Metsän kasvatuslannoitus on erittäin kannattava toimenpide niin metsänomistajalle kuin ilmastollekin. Metsän kasvatuslannoituksella saatu lisäkasvu on keskimäärin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille lannoituksen vaikutusaikana, joka on noin 6–8 vuotta. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa keskimäärin 10–20 prosenttia vuotuista tuottoa lannoitusinvestoinnille. Kasvatuslannoituksen aiheuttama puuston kasvunlisäys sitoo nettona noin 11 000 kiloa hiilidioksidia hehtaarille.Tämä vastaa 1,5 suomalaisen tuottamaa hiilijalanjälkeä vuodessa.
Lisää kasvua ja hiilensidontaa metsänlannoituksella
Savon ja Kainuun rajamailla on metsä, joka kasvaa ja järeytyy vauhdilla kotimaisten metsälannoitteiden ansiosta. Ari Sirviön johdolla Sukevan yhteismetsä hakee kasvuun uusia keinoja, joilla metsäpalstat tuottavat yhä enemmän puuta ja sitovat entistä enemmän hiiltä.
Kesällä 2025 Sukevan yhteismetsän alueella tehtiin kahdella palstalla lannoituksia lentolevityksenä.
“Minusta on tullut metsänlannoituksen vankkumaton kannattaja ja puolestapuhuja.”
Metsänomistaja ja konserttimestari Antti Laasanen hoitaa metsiään suunnitelmallisesti. Lannoitus on oleellinen osa hyvää ja tuottoisaa metsänhoitoa. Antti Laasanen on metsänomistaja Seinäjoelta. Päätyönään hän toimii konserttimestarina Seinäjoen kaupunginorkesterissa. Lisäksi hän kouluttaa ja toimii kapellimestarina.
Metsänlannoituksen myyttejä murtamassa
Moni meistä on törmännyt metsänlannoitukseen liittyviin väitteisiin tai uskomuksiin. Kuinka moni niistä pitää oikeasti paikkansa, ja missä asioissa on syytä oikoa väärinkäsityksiä? Kokosimme kahdeksan metsänlannoitusta koskevaa myyttiä ja esittelimme ne Markku Remekselle, joka työskentelee metsänhoidon johtavana asiantuntijana Metsäkeskuksessa.
Tilaa nyt ilmastoteko
Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Samalla metsäsi saa arvokasta booria ja rehevillä mailla tehokasta fosforia. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä hyötynä on metsän lisääntynyt hiilensidonta.
YaraSuna- metsän tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet
Laadukkaat kotimaiset YaraSuna®- tuhkapohjaiset kierrätysravinteet vastaavat tehokkaasti metsäsi kaikkiin ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen kangas- ja turvemaiden metsissä. YaraSuna-tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet eivät sovellu käytettäväksi peltoviljelyssä.
Miksi lannoittaisin metsääni?
- Lannoitus parantaa puuston kasvua ja puun laatua.
- Saat tyypillisesti noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille, joka on varttuneemmissa metsissä pääosin arvokasta tukkipuuta.
- Kasvun paraneminen tarkoittaa lyhyempää kiertoaikaa ja harvennusväliä. Puuston kasvu pysyy hyvänä ja pääset toteuttamaan seuraavat hakkuut aikaisemmin.
- Lannoituksen avulla metsäsi sitoo enemmän hiilidioksidia. Voit siis konkreettisesti auttaa ilmastoa.
- Lannoitus myös pääsääntöisesti lisää marjasatoa. Marjaa riittää kerättäväksi ja metsäneläinten ravinnoksi.
- Lannoituskustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona.
Mitä ravinteita metsäni tarvitsee?
Metsänhoidossa ravinteiden tasapainoinen saatavuus on metsien elinvoimaisuuden ja hyvän kasvun perusedellytyksiä. Puut tarvitsevat ainakin 16 eri ravinnetta, oikeassa suhteessa.
Käytännön neuvoja metsänlannoitukseen
Mitä on hyvä tietää metsänlannoitusta suunnitellessa? Löydä käytännön neuvot lannoituskohteen valinnasta, eri levitysmenetelmistä, metsän kasvusta, taloudesta ja ympäristövaikutuksista.
Miten metsän lannoitus vaikuttaa ympäristöön?
Lue metsänlannoituksen vaikutuksesta ympäristöön ja kuinka se otetaan huomioon lannoituksessa.
Tuotteet ja käyttömäärät metsänlannoitukseen
Tutustu Yaran kasvatuslannoitteisiin ja booriliuokseen sekä niiden käyttökohteisiin ja käyttömääriin.
Kantokate männyn ja kuusen juurikäävän torjuntaan
Yara Suomen Valkeakoskella valmistama Kantokate on tarkoitettu männyn ja kuusen juurikäävän torjuntaan. Kantokate on ureapohjainen aine, jolla suojataan kannot juurikäävän tartunnalta.
Usein kysytyt kysymykset
Kasvun lisäämiseksi, eli metsätulojen lisäämiseksi. Samalla sidot myös hiilidioksidia tehokkaasti.
Kasvatuslannoitus lisää puuston kasvua keskimäärin 15–20 m³/ha noin 8 vuoden aikana.
Metsän kasvatuslannoitus on erittäin tuottava investointi – se antaa keskimäärin noin 10–20 prosenttia vuosittaista tuottoa investoinnille. Rahana tämä tarkoittaa keskimäärin 700–1400 euron lisähakkuutuloa hehtaarille, yhdellä lannoituskerralla.
Kasvatuslannoituksen voi tehdä useamman kerran metsän kiertoajassa. Ensimmäisen kerran voi lannoittaa ensiharvennuksen jälkeen ja viimeisen kerran noin 6–8 vuotta ennen päätehakkuuta.
Metsänlannoitusta Yaran metsälannoitteilla tarjoavat useat eri metsäalan toimijat. Kysy ja tilaa metsänlannoitus Yaran metsälannoitteilla oman alueesi metsätoimihenkilöltä.
Mekaanisen metsäteollisuuden tärkein puulle asettama laatukriteeri on järeys. Kasvatuslannoitus lisää puun laatua, eli järeyttä. Lannoitus alentaa puuaineen tiheyttä keskimäärin vain noin 1–5 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin luontainen tiheyden vaihtelu metsän normaalissakin kasvussa eri kasvupaikkatyypeillä. Lannoittamalla kasvatat järeää ja arvokasta tukkipuuta.
Yaran metsälannoitteissa on samoja ravinteita, joita marjat ja sienet käyttävät hyödyksi luontaisestikin. Marjoja ja sieniä voi syödä huoletta lannoitetulta alueelta ja sopivilla kohteilla metsänlannoitus jopa lisää marjasatoa. Metsän eläimetkin hyötyvät, kun marjaa tulee lannoituksen myötä enemmän.
Metsänlannoitus suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti. Vesistöjen varsille jätetään lannoittamaton suojavyöhyke, jotta lannoitetta ei pääse vesistöön. Lannoituksen levitystyötä valvotaan mittaamalla levitystasaisuutta. Yaran metsälannoitteissa fosfori on veteen liukenemattomassa muodossa.
Kasvatuslannoitus lisää metsän hiilensidontaa. Nettohiilensidonta lannoituksen vaikutusaikana on yli 11 tonnia CO2-ekv./ha. Tämä nettohiilensidonta on samaa tasoa kuin yhden suomalaisen henkilön vuosittainen hiilidioksidipäästö tai 90 000 kilometrin ajo hiilidioksidipäästöltään keskimääräisellä henkilöautolla.
Metsän ravinnetila voidaan määrittää silmävaraisesti puuston ulkoisia tunnusmerkkejä havainnoimalla tai ravinneanalyysin avulla. Selvät ravinnepuutokset näkyvät puustossa eriasteisina värivikoina, kasvuhäiriöinä ja heikentyneenä kasvuna. Tarkempi määritys tehdään neulasanalyysin avulla. Kysy ohjeita ravinnetilan selvittämiseen alueesi metsätoimihenkilöltä.
Yaran metsälannoitteet
“Minusta on tullut metsänlannoituksen vankkumaton kannattaja ja puolestapuhuja.”
Tämä mediakohde on poistettu käytöstä, koska se edellyttää suostumusta markkinointiin liittyviin evästeisiin. Avaa evästeasetukset napsauttamalla tätä.
Miksi lannoittaisin metsääni?
Tämä mediakohde on poistettu käytöstä, koska se edellyttää suostumusta markkinointiin liittyviin evästeisiin. Avaa evästeasetukset napsauttamalla tätä.
Metsät ovat maapallon keuhkot
Tämä mediakohde on poistettu käytöstä, koska se edellyttää suostumusta markkinointiin liittyviin evästeisiin. Avaa evästeasetukset napsauttamalla tätä.
Metsänlannoitus on kannattava ilmastoteko
Tämä mediakohde on poistettu käytöstä, koska se edellyttää suostumusta markkinointiin liittyviin evästeisiin. Avaa evästeasetukset napsauttamalla tätä.
