Tasainen ravinteiden saanti tukee metsän kasvua ja tuottoa

Metsän kasvatuslannoitukseen sopiva ajankohta ulottuu keväästä aina alkusyksyyn saakka. Aikaista kevättä on perinteisesti pidetty hyvänä ajankohtana, mutta myös loppukesän lannoituksilla on saatu hyviä kasvutuloksia. Loppukesän lämpimämpi maaperä voi edesauttaa ravinteiden vapautumista puuston käyttöön.

Kasvupaikalla on suuri merkitys ravinnepuutoksien esiintyvyyteen ja sitä myötä puun kasvuun. Kivennäismailla käyttökelpoisen typen määrä rajoittaa kasvua lähes aina. Lisäksi viljavimmilla mailla typen lisäyksen jälkeen fosfori muodostuu helposti kasvua rajoittavaksi tekijäksi. Boori on Suomessa merkittävä ravinnehäiriöiden aiheuttaja etenkin kuusikoissa ja turvemailla.

Metsän ravinnetila voidaan määrittää silmävaraisesti puuston ulkoisia tunnusmerkkejä havainnoimalla. Selvät ravinnepuutokset näkyvät puustossa eriasteisina värivikoina, kasvuhäiriöinä ja heikentyneenä kasvuna.

Jos puutoksen aiheuttamasta ravinteesta ei ole varmuutta, kannattaa metsästä ottaa neulasanalyysi. Oikein tehty analyysi kertoo luotettavasti metsän lannoitustarpeista ja auttaa oikean lannoitteen valinnassa. Neulasnäytteet kerätään lokakuun lopun ja maaliskuun lopun välisenä aikana.

Typen muodolla on merkitystä

Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Metsän kasvatuslannoituksella saatu lisäkasvu on keskimäärin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille lannoituksen vaikutusaikana, joka on noin 6–8 vuotta. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa keskimäärin 10–20 prosenttia vuotuista tuottoa lannoitusinvestoinnille. Samalla metsä saa lannoitteesta arvokasta booria ja rehevillä mailla tehokasta fosforia. Lisäksi kasvatuslannoitus lisää merkittävästi metsän hiilensidontaa.

Yaran metsälannoitteissa on puulle heti käyttökelpoista nitraattityppeä sekä myöhemmin puuston käyttöön vapautuvaa ammoniumtyppeä. Ammoniumnitraattilannoitteet ovat tutkimuksissa tuottaneet jopa 17 prosenttia parempia kasvuvasteita kilpaileviin typen muotoihin verrattuna. Lisäksi niissä on merkittävästi pienempi riski typen haihtumiselle ammoniakkina ilmakehään.

Lannoitteet sisältävät pääravinteiden lisäksi puustolle tarpeellisia hivenravinteita, kuten magnesiumia, booria ja sinkkiä. Fosfori on Yaran metsälannoitteissa hitaasti liukenevassa muodossa, mikä turvaa puun tasaisen fosforin saannin pitkäksi aikaa.

Yaran metsälannoitevalikoimaan kuuluvat YaraBela METSÄSALPIETARI- ja YaraMila METSÄN NP -mineraalilannoitteet sekä YaraSuna HORUS PLUS -tuhkalannoite. Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa, puhtaista ja tutkituista raaka-aineista.

Kaikki puun tarvitsemat ravinteet samassa rakeessa

Yaran metsälannoitteissa kaikki ravinteet ovat samassa rakeessa, ja rakeet ovat muodoltaan sekä painoltaan yhteneväisiä. Näin rakeiden lentoradat eivät poikkea toisistaan, ja ravinteet leviävät tasaisesti koko lannoitettavalle alueelle.

Lannoiterakeen suhteellisen korkea ominaispaino mahdollistaa pitkän levitysetäisyyden, mistä on hyötyä erityisesti maalevityksessä. Rae kasvatetaan Yaran lannoitetehtaalla kerros kerrokselta sipulin tavoin. Näin muodostuu kestävä rae, joka sietää hyvin levityslaitteiden aiheuttamaa mekaanista rasitusta.

Metsälaskuri tukee lannoituspäätöstä 

Lannoitus on yksi metsänhoidon kannattavimmista toimenpiteistä, mutta oikeiden kohteiden tunnistaminen ja taloudellisten vaikutusten arviointi ei ole aina yksinkertaista. Uusi Metsälaskuri auttaa metsänomistajia arvioimaan metsiköidensä lannoituspotentiaalia nopeasti ja helposti.

Metsälaskuri antaa yhdellä kiinteistötunnuksella arvion kohteen lannoitussuosituksista, kustannuksista, lisäkasvusta sekä hiilensidontahyödyistä. Palvelu hyödyntää julkista, koko Suomen kattavaa, metsävaratietoa.

Suosituksia annetaan kasvatuslannoitukseen eli kivennäismaiden typpilannoitukseen sekä terveyslannoitukseen eli turvemaiden tuhkalannoitukseen. Kohdevalinnat ja lannoitusmäärät perustuvat Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Lue lisää ja tutustu Metsälaskuriin osoitteessa yara.fi/metsa.