Lannoitus turvemailla

Turvemailla puuston kasvua rajoittaa yleensä fosforin-, kaliumin- ja boorin puutos. Turvemaiden tyypillisimpiä lannoitus kohteita ovat puolukka- ja mustikka turvekankaat, jotka sisältävät runsaasti typpeä, mutta puuston kasvua rajoittaa erityisesti fosforin ja kaliumin puute.

Tuhkapohjaisilla kierrätyslannoitteilla puusto saa luonnon mukaisesti oikean määrän fosforia ja kaliumia ravinne-epätasapainon korjaamiseksi. Tuhkapohjaisen kierrätys lannoitteen etuna on myös lannoitteen sisältämä kalsium, joka neutraloi maaperää ja aktivoi sen mikrobitoimintaa, hajottaen näin turpeen sisältämää typpeä puuston käyttöön.

Turvemaiden ravinnetilaa voi arvioida silmämääräisesti etsimällä puustosta puutosoireita ja kasvuhäiriöitä. Silmin havaittava kasvuhäiriö merkitsee jo ankaraa ravinnepuutosta. Esimerkiksi vakavan kaliuminpuutoksen huomaa rämeiden alikasvoskuusten neulasten kellastumisena. Fosforin niukkuus näkyy pituuskasvun heikkoutena, ohuina ja usein mutkaisina kasvaimina. Boorinpuutos puolestaan johtaa monilatvaisuuteen ja pituuskasvun tyrehtymiseen.

Useimmiten turvemaiden lannoitustarpeen määrittämisessä kannattaa kuitenkin tukeutua neulasnäytteisiin. Turvemaiden ravinnepuutokset ovat silmävaraisesti hankalia määritettäviä ja niihin liittyy useasti monen ravinteen samanaikainen puutos.

Yhdellä lannoituksella lisäkasvua jopa 60–180 m³

Turvemailla lannoituksella saatavien kasvunlisäysten vaihteluväli on suurempi kuin kangasmailla. Parhaat kasvutulokset saavutetaan runsastyppisillä turvemailla tuhkapohjaisilla kierrätyslannoitteilla. Parhaiten turvemaiden terveyslannoitukseen soveltuu YaraSuna HORUS PLUS, joka sisältää turvemaille tärkeiden fosforin ja kaliumin lisäksi riittävästi booria turvaamaan metsän hyvän ravinnetasapainon ja terveellisen kasvun. Yhdellä tuhkapohjaisella terveyslannoituksella saavutetaan keskimäärin 2–6 m³/ha vuotuinen lisäkasvu, jopa 30 vuoden ajan. 10 hehtaarin lannoituksella saadaan lannoituksen vaikutusaikana siis lisää puuta noin 60–180 m³.

Tuhkapohjaisen lannoituksen jälkeen puusto kasvaa paremmin, minkä ansiosta veden haihdutus lisääntyy ja pohjaveden pinta laskee luontaisesti. Näin ollen myös ojituksen tarve vähentyy. Lannoitus kannattaa toteuttaa heti harvennushakkuun jälkeen, jolloin puustolla on kasvutilaa hyödyntää sille annetut ravinteet.

Lannoituksen vaikutusaika ja lisäkasvu turvemailla

YaraSuna HORUS PLUS

YaraSuna HORUS PLUS on tuhkalannoite fosfori-, kalium- ja boorilannoitukseen metsäpuille.

YaraSuna-kierrätyslannoitteet

YaraSuna on kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsä- että peltolannoitteita. YaraSuna BIO PLUS 10-3-1, YaraSuna AGRA 10-3-1 ja YaraSuna 9-4-2 ovat orgaanisia kierrätyslannoitteita peltoviljelyyn. YaraSuna BOREA ja YaraSuna HORUS ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen.

Metsänlannoitus

Metsänlannoituksen vaikutusaika on 6-8 vuotta ja lisäkasvu on tyypillisesti 15-20 mottia hehtaarilta. Kasvun paraneminen tarkoittaa myös lyhyempää kiertoaikaa ja harvennusväliä. Yara Metsälaskuri auttaa laatimaan metsällesi lannoitussuunnitelman. Se arvioi metsäpalstan lannoituspotentiaalin sekä tarjoaa kohdennetut lannoitesuositukset, tuottoarvion ja laskennallisen arvion hiilensidonnan kasvusta.