Lannoitus kivennäismailla

Erityisesti Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa tulee puustolle antaa typpilannoituksen yhteydessä myös booria, jotta vältytään alueille tyypillisiltä kasvuhäiriöiltä. 

Kivennäismailla puuston ravinnetarpeen määrityksessä voidaan useimmiten soveltaa lannoituskokeisiin perustuvia yleisohjeita, sillä kangasmaiden ravinteisuuden yleispiirteissä ei ole suurta alueellista vaihtelua. Epäselvissä tapauksissa puuston ravinnetarve varmistetaan neulasanalyysillä. 

Typpi tehoaa kivennäismailla 

Kivennäismaiden männiköiden kasvatuslannoitukseen soveltuu parhaiten YaraBela METSÄSALPIETARI. Se sisältää typen ja kaliumin lisäksi metsän terveydelle tärkeää booria. 

Kivennäismaiden kuusikoiden kasvatuslannoitukseen soveltuu parhaiten YaraMila METSÄN NP Se sisältää typen ja fosforin lisäksi runsaasti metsän hyvää ravinnetasapainoa ja terveyttä ylläpitävää booria. Fosforilannoitus yhdessä typen kanssa antaa kuusikoilla yleensä noin 2–4 m3/ha suuremman kasvunlisäyksen, kuin pelkkä typpi. Lannoituksen vaikutusaika on kivennäismaiden männiköissä noin kuusi vuotta ja kuusikoissa noin kahdeksan vuotta. 

Lannoituksella lisää puuta jopa 25 m3 

Kangasmaiden parhaita lannoituskohteita ovat kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden havupuustot. Etelä- ja Keski-Suomessa niissä yksi lannoitus lisää keskimäärin kahdeksassa vuodessa puuston kasvua 15 20 m3/ha, parhailla kohteilla jopa tätä enemmän. 

Lannoituksella aikaansaatu lisäkasvu on yleensä sitä suurempi, mitä paremmin metsä kasvaa lannoitus hetkellä. Jos puuston vuotuinen kasvu ylittää 12 m3/ha, ei lannoituksella enää kannata yrittää nostaa sitä. Tällaisia kohteita saattavat olla muun muassa lehtomaisen kankaan kasvuisimmat kuusikot. 

Kasvunlisäyksen kannalta parhaimpia lannoituskohteita ovat keski-ikäiset, 35–70-vuotiaat, metsiköt. Näissä kohteissa myös lannoituksen tuotto on parhaimmillaan. Parantunut kasvu nopeuttaa runkojen järeytymistä tukeiksi ja kiihdyttää siten arvokasvua. Tukkipuustoissa lisäkasvu kohdistuu lähes kokonaan tukkipuuhun ja puusto on nopeasti realisoitavissa päätehakkuussa. 

Koivikoissa lannoitus tehoaa parhaiten nuorissa, 10–20-vuotiaissa metsiköissä. Ikääntyneissä koivuvaltaisissa sekametsissä lannoitusvaikutus on jäänyt puoleen vastaavaan havupuustoon verrattuna. Koivikoissa lannoituksen vaikutusaika on lyhyempi (3–6 vuotta) ja muun muassa siksi kasvun lisäys jää havupuustoja pienemmäksi. 

Parhaimmat lannoituskohteet löydät metsäsuunnitelmastasi:  

• nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät  

• lehtomaisten, tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden havupuustot. 

Lannoituksilla aikaistat hakkuutuloja 

Lannoitus lisää puuston kasvua järeyttämällä puita nopeammin. Samalla varsinkin toistuvissa lannoituksissa kiertoaika ja hakkuiden väli lyhenee. Peräkkäisten lannoitusten ansiosta metsätyyppi paranee ohimenevästi, samoin paranevat lannoituksella saatavat kasvunlisäykset. 

Kiertoajan kuluessa metsikkö voidaan siis lannoittaa 3–4 kertaa. Ensimmäinen lannoitus kannattaa tehdä heti ensiharvennuksen jälkeen ja jatkolannoitukset siitä eteenpäin säännöllisin väliajoin. Lannoitettu metsä tulee harventaa ajallaan harvennusmallien mukaisesti, jotta ylitiheys ei hidasta kasvua ja heikennä puuston terveyttä. 

Kun lannoitukset rytmitetään hakkuu kiertoon sopivaksi, lannoituksella tuotettu puu voidaan muuttaa nopeasti rahaksi. Päätehakkuuta edeltävä 1 ha 15–20 m3 lannoitus tehdään kangasmailla vajaa kymmenen vuotta ennen metsän uudistamista.

Lannoituksen vaikutusaika ja lisäkasvu kivennäismailla 

Yhden typpilannoituksen (N 150 kg/ha) vaikutus eri puolilla maata erilaisissa metsiköissä