Etelä-Suomi

Etelä-Suomen mittausalueet

Ohkola, Mäntsälä

Selina kevätvehnä, maalaji HtS / rm, pH 6,3

3.7.

Ohkolassa Selina-kevätvehnä on tullut tähkälle eli mittaustuloksia ei enää raportoida. Ohkolassa tullut vettä erittäin kiitettävästi; vesimittarissa oli 42 mm sadetta! Vesi tuli tarpeeseen. Kasvusto ollut koko kesän kauniissa tasaisessa kasvussa ja vaikka vettä tulikin vasta nyt niin kovin pahaa kuivuusstressiä ei tällä lohkolla havaittu. Isäntä totesikin, että hyvä maan rakenne ja oikeat/toimivat ojitusratkaisut pelastavat paljon ja eron lohkoilla näkee selvästi näin kuivana vuonna. Isäntä ajatteli, että nyt kun vettä saatiin, niin mahdollisesti harkitsee, että menee levittämään vielä nyt tähkälle YaraBela Rikkisalpietari 20-30 kg/ha.

26.6.

Ohkolassa kasvusto alkaa tulla lippulehdelle. Vettä ei ole lohkolle vesimittarin mukaan tullut pisaraakaan, mutta kasvusto ei näytä kovin kärsivän vaan itseasiassa näyttää mittaajan silmään oikein hyvältä ja tasaiselta tämän kesän kasvustoksi. Talousviljelys sekä ylilannoitusruutu ottaneet vajaan 10 kiloa typpeä viikon aikana. Ylilannoitusruutu erottuu selvästi vaaleampana ja pienempänä kasvuna.

19.6.

Selina kevätvehnä siirtynyt korrenkasvunvaiheeseen ja samalla typenotto lähes tuplautunut edellisestä viikosta ylilannoitusruudulla ja talousviljelyksessä. Ylilannoitusruutu ottanut 37 kg typpeä ja ylilannoitusruutu saanut piirun verran enemmän eli 40 kiloa. Eli yhä edelleen mennään kuin opetetaan. Korrenkasvuvaiheessa typenotto tehostuu entisestään ja kasvi tarvitsee silloin typpeä sadonmuodostukseen. Mittarin mukaan nollaruutu ottanut vain kilon lisää typpeä edellisestä viikosta eli todennäköisesti kuivuus vaivaa eikä maasta vapaudu typpeä. Kasvusto näyttää tasaiselta ja hyvinvoivalta, mutta toki vettä kaivattaisiin jo täälläkin.

12.6.2023

Nollalannoitusruutu erottuu jo selkeästi kasvustosta. Mielenkiintoista nähdä kuinka paljon maasta kaikenkaikkiaan mineralisoituu typpeä tällä lohkolla; Tällä hetkellä maanpäällinen osa on saanut maasta 10 kiloa typpeä. Typenotot menevät tällä lohkolla ja Selina vehnällä kuin oppikirjasta. Ylilannoitusruudussa vehnä ottanut 22 kiloa typpeä ja talousviljelyksellä 19 kg N. Selina-vehnä on hyvässä kasvussa ja näyttää ainakin vielä oikein hyvältä. Toki vettä kaivataan täälläkin. Lohkolta otettiin tällä kertaa myös Megalab kasvianalyysi, mistä saamme tuloksia ja tietoa mahdollisista ravinnepuutoksista.

5.6.

Ylilannoitusruutu perustettiin 1.6., kun kasvusto oli noin kaksilehtiasteella. Nyt ollaan pensomisen ihan alussa. Kaunis, tasainen kasvusto ja nollalannoitusruutu alkaa erottumaan. Typenotto vielä kovin maltillista, mutta tästä se taitaa lähteä... Kylvö suoritettiin 12.5. ja kylvölannoituksena on annettu yaraMila Y10 450kg/ha ja 108 N kg/ha. Esikasvina rypsi.

Myrskylä

Calispero kevätvehnä, maalaji HeS rm, pH 6,7

10.7.

Myrskylässä kevätvehnäkasvusto parantunut ihan silmissä kiitos sateiden ja pienen lisälannoituksen muutama viikko takaperin. Kevätvehnä on tullut tähkälle ja mittaukset lopetetaan nyt tähän viikkoon. Toki alkukesän kuivuus täälläkin satoja taatusti leikkasi, mutta kosteus tekee nyt hyvää. Typenoton lukemat ovat vielä nousussa. Kosteuden turvin maasta mineralisoitunut nollalannoitusruudusta nyt yhteensä 14 kiloa typpeä. Talousviljelmä ja ylilannoitusruutu ottaneet yli 20 kiloa lisää typpeä viime viikkoiseen verrattuna. Mielenkiintoista nähdä millaisen sadon isäntä lohkolta saa.

3.7.

Myrskylässä vesimittariin kertynyt tämän viikon aikana 32 mm vettä. Vesi todellakin tehnyt hyvää lohkolle ja kevätvehnäkasvustolle. Toki hyvää on tehnyt myös isännän viime viikolla tekemä lisälannoitus; 20 kg N YaraBela Rikkisalpietarin muodossa. Kasvusto on nyt lippulehdellä ja voi oikein kuulla kuinka vettä ja ravinteita imetään nyt kasvustoon. Kasvuston typenotto ottanut hurjan loikan viime viikosta! Sekä talousviljelys että ylilannoitus ruutu ottaneet yli 20 kg typpeä viikossa.

26.6.

Myrskylässä mittaaja ei meinannut uskoa silmiään kun vilkaisi lohkon vesimittariin. Lohko saanut 30 mm vettä! Ja se vesi tullut todellakin tarpeeseen. Nyt sitä typpeä mobilisoituu taas kasviin ja kasvin käytettäväksi. Se näkyy myös viikon mittauslukemissa. Varsinkin nollaruutu on junnannut paikallaan eikä maasta ole menneinä viikkoina saanut paljon mitään typpeä nyt muutama kilo lisää mineralisaatiota maasta on tapahtunut. Talousviljelys ja ylilannoitusruutu melko samoissa reilun 20 kilon lukemissa. Kasvusto vielä korrenkasvunvaiheessa.

20.6.

Myrskylässä kasvusto pensoo voimakkaasti ja ollaan jo aivan korrenkasvuvaiheen kynnyksellä. Nollalannoitusruutu ei ole ottanut yhtään sen enempää typpeä kuin viime viikollakaan. Eli vettä kaivattaisiin, sillä kuivasta maasta ei mineralisoidu typpeä kasvin käyttöön. Talousviljelmä ja ylilannoitusruutu taas ovat tuplanneet typenoton viime viikkoon verrattuna ja ovat molemmat nyt ottaneet 19 kiloa typpeä. Katsotaan josko ensi viikolla näkyisi jo eroa talousviljelyksen ja ylilannoitusruudun välillä. Se tosin vaatisi juhannuksen vesisateen, jota todella kaivattaisiin alueelle. Isäntä ajanut rikoille MCPA:n edellisenä yönä mittauksesta.

12.6.2023

Myrskylässä käytiin 9.6. lannoittamassa ylilannoitusruutu sekä mittaamassa ruudut paikalleen. Tällä viikolla kasvuaste vielä hyvin aikainen mittaamiselle ja ylilannoitus tehty vasta muutama päivä sitten eli eroja ylilannoitusruudun ja talousruudun välillä ei vielä ole. Nollaruutu erottuu juuri ja juuri muusta kasvustosta. Mielenkiintoista nähdä tilanne ensi viikolla. Laitetaan myös sadetta tilaukseen!

5.6.

Mittauksia ei ole vielä aloitettu. Kylvöt on suoritettu 22.5. ja kylvölannoituksena on annettu YaraMila Y10 400kg/ha, 96 N kg/ha. Esikasvina on öljyhamppu.

Tammisaari

Kevätvehnä Mistral , maalaji HtS rm, pH 6,1

3.7.

Tammisaaressa satoi ja tuuli, kun mittaaja paikalle ennätti ja siihen mennessä vesimittariin oli kertynyt 12 mm sadetta. Kaikki sade lohkolle teki nyt hyvää. Kasvusto kärsinyt kuivuudesta ja ollut hyvinkin kirjava ja harva. Tammisaaressakin tähkät olivat jo ulkona ja mittaukset lopetetaan.

26.6.

Tammisaaressa satanut lohkolle hieman, mutta kasvusto on edelleen kirjava ja kärsii kuivuudesta. Kasvusto alkaa olla lippulehdellä. Nollaruutu erottuu ja saanut mittarin mukaan maasta muutaman lisäkilon typpeä verrattuna edelliseen viikkoon. Talousviljelys ja ylilannoitusruutu ottaneet hieman enemmän typpeä.

20.6.

Typenotto kiihtynyt myös Tammisaaressa. Kasvusto siirtynyt korrenkasvuvaiheeseen ja silloin vilja alkaa ottaamaan ja tarvitsemaan typpeä sadonmuodostukseen. Nollaruutu ottanut verrattuna edelliseen viikkoon vain 3 kiloa typpeä eli yhteensä 13 kiloa. Ylilannoitusruutu ottanut yli 50 kiloa typpeä, kun talousviljelys vain alle 40 kiloa. Vettä kaivattaisiin, sillä kuivasta maasta ei mineralisoidu paljoakaan typpeä kasvin käyttöön.

13.6.

Kasvusto versoo ja kasvit ottaneet typpeä. Nollalannoitusruutu erottuu kasvustosta ja ylilannoitusruutu ottanut typpeä eniten. Eli kasvuston typenotto menee kuin oppikirjassa. Kasvusto hieman kirjavaa, mikä todennäköisesti johtuu kuivuudesta. Vettä todellakin kaivataan. Mittaajan viime viikon sadetanssi ei tepsinyt.. Mittaaja otti lohkolta Megalab kasvianalyysinäytteen. Sen tulokset on mielenkiintoista nähdä.

6.6.

Tammisaaressa odotetaan ja toivotaan vettä. Mittauksen aikana horisontista nousi tummia pilviä ja ukkosen jyrinäkin kuului. Toivottavasti sadepilvet löysivät lohkolle, kun mittaaja ei ehtinyt jäädä tanssimaan sadetanssia kovinkaan pitkään. Kasvusto aivan pensomisen alkuhetkillä. Nollalannoitusruutu lohkolla erottuu selvästi. Kasvuston typenotto on vasta alussa. Kylvöt on täällä suoritettu 14.5. ja kylvölannoituksena on annettu Polar NPK (S) 22-3-10 400kg/ha.

Sysmä

Sibelius kevätvehnä, maalaji rm, pH 6,1

3.7.

Sysmässä kevätvehnälohkolla alkaa paikoin olemaan tähkät ulkona tai sitten juuri puhjenneet tupesta. Mittaustuloksia ei ole enää järkevää raportoida. Sysmäänkin saatu vettä viikon aikana 15 mm, mutta tämä lohko ei niinkään ole vedenpuutteesta kärsinyt. Lohkolla typen vapautuminen maasta on ollut poikkeuksellisen suurta verrattuna muihin mittauspaikkoihin. Syynä tähän voidaan pitää riittävää maankosteutta sekä hietaa hyvänä maalajina ja multavuutta. Typpeä täällä siis riitti ja riittää varmasti edelleen..

26.6.

Sysmässä kasvusto on korrenkasvun lopussa ja paikoin näkyy jo hieman lippulehteä. Nollalannoitusruutu erottuu mittaajan silmään hieman. Mittari kertoo, että nollalannoitusruutu ottanut reilu 10 kiloa vähemmän typpeä kuin talousviljelys. Lohko on edelleen todella jännä ja mielenkiintoinen. Talousviljelys olisi ottanut enemmän typpeä kuin ylilannoitusruutu ja nollalannoitusruutukin ottanut huimat 65 kiloa typpeä. Tällä lohkolla maasta vapautuu yllättävän paljon typpeä.

20.6.

Sysmässä vehnän typenotto myös kiihtynyt; tuplautunut viime viikosta! Kasvusto siirtynyt korrenkasvuvaiheeseen ja ottaa tässä vaiheessa kaiken saamansa typen sadonmuodostukseen. Mittarin mukaan nollaruutu ottanut vähemmän kuin talousviljelys ja ylilannoitusruutu, mutta silmällä sitä ei oikein erota. Hietamaasta näyttää vapautuvan hienosti typpeä myös nollalannoitusruudussa jopa 48 kg N. Muissa ruuduissa typenotto jo yli 50 kiloa maanpäällisessä osassa. Kuten jo muinakin viikkoina olen todennut; tämä on todella jännä erilainen lohko. Lohkolla myös kosteutta vaikuttaa olevan, kun hieman kuopasi jalalla maata.

12.6.

Tämä onkin mielenkiintoinen lohko, missä maasta vapautuu typpeä kasvin käytettäväksi, on sitä sitten lannoitettu tai ei. Nollalannoitusruutu ottanut mittarin mukaan vähiten, mutta melko tasaiset typenoton lukemat vielä ovat. Megalab kasvianalyysinäytteet otettiin lohkolta. Mielenkiintoista nähdä millaiset tulokset Megalab-kasvianalyysi antaa tältä lohkolta.

5.6.

Sysmässä käyty perustamassa ylilannoitusruutu sekä mittaamassa ruudut paikoilleen. Kasvuaste vielä hyvin aikainen mittaukselle, mutta testimittaus suoritettiin ja kasvusto olisi mittarin (N-Sensor) mukaan ottanut noin 10 kiloa typpeä. Maasta saattaa tällä lohkolla mineralisoitua hyvin typpeä. Jos oikein silmää tarkentaa, niin nollalannoitusruutu voi hieman erottua jo. Mielenkiintoista nähdä ensi viikon typenoton tuloksia tällä lohkolla! Kylvöt on täällä suoritettu 14.5. ja kylvölannoituksena on annettu YaraMila Y2 380kg/ha.

Vihti

Sibelius kevätvehnä, maalaji HeS / rm , pH 6,3.

3.7.

Kasvusto on tullut tähkälle. Tällä mittauspaikalla mittaukset ovat päättyneet.

26.6.

Tällä lohkolla nollaruutu erottuu yhä selkeämmin muista ruuduista ja kuivuus jatkuu voimakkaana. Sadetta on saatu 1,5 mm, ei siis juuri mitään.

20.6.

Nollaruutu erottuu yhä hyvin selvästi ja sen typenotto ei ole juuri muuttunut edellisviikosta. Talousviljelmä on ottanut viikossa eniten typpeä, mutta kasvustossa ei silmämääräisesti näy suuria eroja. Ylilannoitusruutu ei viikossa ole ottanut paljoakaan typpeä. Kasvusto kärsii myös selvästi kuivuudesta, joten juhannuksen alle luvattua sadetta kaivattaisiin kipeästi.

13.6.

Savisella maalla nollaruutu erottuu selvästi ja se näyttää jopa vaalentuneen viime viikosta. Viimeisen kahden viikon aikana sadetta on saatu alle 5 mm ja kuivuus alkaa näkyä kasvustossa, eikä se pysty kunnolla hyödyntämään myöskään ravinteita. Vaikka ylilannoitusruutu ei silmämääräisesti vielä erotukaan, on se typenotossa jo edellä talousviljelmää.

5.6.

Toukokuun 10. päivä kylvetty Sibelius- kevätvehnä on lähtenyt kasvuun ja alkaa pian pensomaan. Nyt kaivattaisiin vettä piristämään kasvua. Kuvassa nollaruutu ja talousviljelmää, myös ylilannoitusruutu tehtiin tällä viikolla. Kuvassa vasemmalta oikealle ylilannoitusruutu, nollaruutu ja talousruutu.

29.5.

Mittauksia ei ole vielä aloitettu. Koeruudun kylvö on suoritettu 10.5. ja kylvölannoituksena on annettu YaraMila Y2 & 120 N. Esikasvina on ollut kaura.

Etelä-Suomen mittausalueet

Ohkola, Mäntsälä

Selina kevätvehnä, maalaji HtS / rm, pH 6,3

3.7.

26.6.

19.6.

12.6.2023

5.6.

Myrskylä

Calispero kevätvehnä, maalaji HeS rm, pH 6,7

10.7.

3.7.

26.6.

20.6.

12.6.2023

5.6.

Tammisaari

Kevätvehnä Mistral , maalaji HtS rm, pH 6,1

3.7.

26.6.

20.6.

13.6.

6.6.

Sysmä

Sibelius kevätvehnä, maalaji rm, pH 6,1

3.7.

26.6.

20.6.

12.6.

5.6.

Vihti

Sibelius kevätvehnä, maalaji HeS / rm , pH 6,3.

3.7.

26.6.

20.6.

13.6.

5.6.

29.5.

Lounais-Suomi

Pohjanmaa, Ahvenanmaa ja Keski-Suomi

Itä-Suomi

Uusimaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Kanta-Häme

Pohjois-Suomi

Koko Suomi

Lannoitusstrategiakoe