Ohra

Kylvölannoite valitaan maan viljavuuden mukaan. Kylvön yhteydessä annetaan typpeä, fosforia, kaliumia. Jaettua lannoitusta käytettäessä kylvön yhteydessä annetaan noin kaksi kolmasosaa kasvukaudelle suunnitellusta kokonaistyppimäärästä. Sato on kosteina vuosina suunnilleen sama kertalannoituksella ja jaetussa lannoituksessa. Koetulosten mukaan keväällä kannattaa antaa  

Kasvukauden alussa lannoitus vaikuttaa kasvuston rehevyyteen, versojen ja kukka-aiheiden määrään ja tätä kautta lopulliseen satoon. Vettä ja ravinteita pitää olla riittävästi, jotta mahdollisimman suuri osa kukka-aiheista kehittyy jyviksi. Kuivuus aiheuttaa herkästi jyvien abortoitumista, mikä näkyy lyhyinä tähkinä. Suuri jyväkoko on varmistettava tarpeenmukaisella kasvitautien ja laon torjunnalla. Riittävä rikkilannoitus vaikuttaa pensomisen onnistumiseen.  

Karjanlanta ohran lannoitteena 

Kotieläintiloilla karjanlanta on tärkeä osa lannoitusta. Lanta sopii hyvin ohran lannoitteeksi, kunhan muistaa kaksi asiaa: Ohran kasvuunlähtö tulee varmistaa kylvön yhteydessä mineraalilannoitteella, koska lannan typpi vapautuu viljan käyttöön vasta maan lämmetessä ja ilman täydennyslannoitusta oraan kasvu hidastuu ja kasvusto jää harvaksi. 

YaraBela SUOMENSALPIETARI -lannoitteella ja YaraBela SELEENISALPIETARI -lannoitteella kotoiseen rehuun saa riittävästi seleeniä karjan terveydeksi. Lannoiteseleeni on halvin ja turvallisin tapa varmistaa eläinten ja ihmisten seleenin saanti.    

Typen hallinnalla on eniten vaikutusta lopulliseen ohran jyvän kokoon ja painoon. Aikaisin tehdyt lannoitukset varmistavat, että lehtiala on suuri ja sisältää suuret määrät hiilihydraatteja, jotka voidaan siirtää kehittyvään jyvään kypsymisen aikaan. On tärkeää mitata kasvin typpitasot kasvukauden aikana varmistaen, ettei kasvusto lakastu aikaisin eikä jyvän täyttymisvaihe lyhene. Liiallinen typpilannoitus nostaa ohran valkuaispitoisuutta, mikä ei aina ole toivottavaa. Se voi myös aiheuttaa lakoontumista, mikä haittaa sadonkorjuuta ja altistaa kasvuston tähkäidännälle. 

Fosforin tehtävänä on energian tuottaminen ohran tarpeisiin. Fosforin puute hidastaa kasvuston kehitystä ja viivästyttää tuleentumista. Fosforin käyttökelpoisuus on heikko kasvukauden viileinä jaksoina. Fosforin tehtävä on energian tuottaminen ohran tarpeisiin. Varastoitujen hiilihydraattien siirto vaatii energiaa tehden fosforilannoituksesta tärkeän, kun tavoitellaan suurta ohran jyväkokoa. Sekä rakeista fosforilannoitetta että nestemäistä fosforia voidaan käyttää lopullisen jyväkoon suurentamiseen. Erityisesti mallasohran riittävästä fosforilannoituksesta tulee huolehtia. 

Kaliumtasoja kannattaa ylläpitää, koska kalium vaikuttaa ravinteiden liikkumiseen kasvin sisällä. Se säätelee nestevirtauksia, kun ohra siirtää ravinteita tähkään. Kalium myös auttaa estämään aikaista lakastumista, mitä usein esiintyy kuivina kausina jyvän täyttyessä. Kaliumin puutteessa kasvit ovat huonoja säätelemään nestevirtauksia lehdissä, mikä johtaa kuumuusstressiin ja nuutumiseen. Riittävä kaliumin määrä pidentää jyvän täyttymisvaihetta ja lisää jyvän painoa. Kaliumin puute voi vaikuttaa epäsuorasti ohran jyvän laatuun. Riittävä kaliumlannoitus vahvistaa kortta sekä vähentää lakoutumista ja tähkien katkeilua. Lakoontuneessa kasvustossa jyvät voivat alkaa itää ennenaikaisesti tähkässä, mikä pilaa sadon laadun. 

Rikki on merkittävä ohran valkuaisen rakenneosa. Rikin puute alentaa satoa, jolloin lannoitetypen ylimäärä nostaa jyväsadon typpipitoisuutta. Rikkilannoitus siis nostaa jyväsadon määrää, jolloin jyväsadon valkuaispitoisuus laskee. Liian suuri rikkimäärä vaikuttaa kasvin molybdeenin ottoon tai se voi pilata maltaan makua mallastuksen aikana.

Sato on kosteina vuosina suunnilleen sama kertalannoituksella ja jaetussa lannoituksessa. Koetulosten mukaan keväällä kannattaa antaa 2/3 lannoitemäärästä, jotta nopeasti kehittyvä kasvusto saa hyvän kasvuunlähdön. Lisälannoitusta voi säädellä kasvuston tarpeen mukaan ja kuivina vuosina pelkkä kylvölannoitus voi riittää. Jaettu lannoitus antaa usein korkeamman valkuaistason kuin kertalannoitus. 

Korrenkasvuvaiheessa annettu lisälannoitus nostaa sadon määrää ja tähkävaiheessa annettu sadon valkuaista. Rehuviljoilla hyväksi lisälannoitusajaksi on osoittautunut korrenkasvuvaihe. Lannoituksen voi tehdä jaettuna myös mallasohralle, jolloin lisälannoitus tehdään pensomisvaiheessa tai varhaisessa korrenkasvuvaiheessa. Kokemuksen karttuessa viljelijä osaa tarkentaa lisälannoitustarpeen omille pelloilleen sopivaksi. 

Tarkimpaan lannoitukseen pääsee mittaamalla kasvuston lisätyppitilanne Yara N-Testerillä tai Yara N-Sensorilla. 

Keväällä, kun maa on vielä kylmä ja fosforin saanti juuriston kautta on hidasta, kasvien alkukehitystä nopeuttavat fosforia ja mangaania sisältävät YaraVita STARPHOS MnP ja YaraVita STARPHOS CMZ -tuotteet. 

Karjanlantaa käytettäessä on syytä huomioida, että lannoissa on usein niukasti mangaania ja booria. Lehtilannoituksella voidaan kuitenkin huolehtia tehokkaasti hivenlannoituksesta. 

Ohran laatutavoitteet 

Ohran laatutavoitteet riippuvat loppukäyttäjän vaatimuksista, kuten rehukäytöstä tai mallastajan laatuvaatimuksista. Tärkeimmät laatutavoitteet ovat jyvän valkuaispitoisuus, hehtolitranpaino, kosteus, homeet ja tuhannenjyvänpaino. Mallasohran laatuvaatimuksissa huomioidaan lisäksi mm. lajitteluaste ja jyvien halkeaminen. 

Ohran jyväkoko ja paino määräytyvät ravinnetasapainon, kasvin perimän, jyvän täyttymisjakson pituuden sekä kasvitautien hallinnan perusteella. Hedelmöittymisen jälkeen kasvi alkaa siirtää yhteyttämistuloksia ja aiemmin varastoitua tärkkelystä ja valkuaista lehdistä ja korsista kehittyviin jyviin. Mitä pidempi jyvän täyttymisvaihe on, sitä suuremmaksi jyväkoko kasvaa. 

Ravinteiden lisäksi jyväkokoon vaikutetaan vesitaloudella (kastelu kuivuuden torjuntaan) ja kasvitautien hallinnalla. Kasvinsuojelulla ja lannoituksella ylläpidetään vihreää, yhteyttävää lehtialaa. Myös tuholaistorjunta parantaa kasvin terveyttä ja mahdollistaa suuren jyväkoon. 

Typpi ja kalium vaikuttavat pääravinteista eniten jyvän laatuun, siksi tasapainoinen lannoitus on tärkeä keino laadun ylläpitämisessä. Sekä liian vähän että liikaa ravinteita heikentää ohran laatua. 

Rehuohra 

Suurin osa ohrasta kasvatetaan rehukäyttöön eläimille. Rehuksi tuotetussa ohrassa tulisi olla korkea hehtolitranpaino ja valkuaispitoisuus. Sadossa ei saa olla rikkasiemeniä tai roskia eikä hometoksiineja. Ohran jyvät joko jauhetaan, rouhitaan, litistetään tai pelletöidään rehuksi. Mallastuotannon sivutuotteet voidaan käyttää rehuksi tai ohra voidaan myös korjata kokoviljasäilörehuksi. Rehuohran valkuaistavoite on 12 %. Omilta pelloilta tuotettu valkuainen korvaa ostovalkuaista ja laskee rehukustannusta tilalla. 

Mallasohra 

Ohran toiseksi tärkein käyttömuoto on mallastus. Maltaassa tulee olla 60–65 % hajoamatonta tärkkelystä ja sitä käytetään oluen, tislatun alkoholin, mallassiirapin, aromiaineiden ja aamiaistuotteiden raaka-aineena. 

Kauppakelpoiselta mallasohralta vaaditaan mm. suurta jyväkokoa, puhtautta, homeettomuutta, korkeaa itävyyttä ja sen valkuaispitoisuus tulee olla 9,5–11,5 % välillä. Laatutavoitteet saavutetaan hyvällä viljelytekniikalla ja kasvukauden aikaisilla hoitotoimenpiteillä. 

Mallasohra tarvitsee hyväkuntoisen lohkon kasvaakseen. Käytännössä maan rakenteen ja pH:n on oltava kunnossa, loppu hoituu lannoittamalla ja kasvinsuojelulla. Mallasohralajikkeisto on muuttunut merkittävästi viime vuosina ja sillä on suuri vaikutus lannoitukseen. Uudet mallasohralajikkeet ovat perinnöllisesti matalan valkuaistason lajikkeita ja lisäksi hyvin satoisia. Monelle viljelijälle on tullut yllätyksenä, että sadon valkuainen on jäänyt alle 9,5 prosentin, eikä sato ole kelvannut mallastukseen. 

Tärkkelys- ja entsyymiohra 

Tärkkelys- ja entsyymiohrasopimuksia tehdään lajikkeista, joissa on haluttu laatuominaisuus. Tärkkelyksen tai entsyymin määrä on myös hinnoittelutekijä. Tärkkelysohran lannoitus säädetään tasolle, jossa valkuainen jää alle 12 %, jolloin tärkkelystä on mahdollisimman paljon suuressa sadossa. Entsyymiohran lannoitus painotetaan kasvukauden loppuun, jotta valkuainen ja sen myötä entsyymipitoisuus nousee.

Lannoituksella tavoitellaan suuremman lisäksi haluttuja laatuominaisuuksia. Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvia lannoitteita löytyy sekä YaraSuna- että YaraVita- ja YaraAmplix-tuoteperheistä. 

Luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvat lannoitteet. 

YaraSuna-lannoitteet ovat pelletöityjä orgaanisia kierrätyslannoitteita, jotka soveltuvat sijoituslannoituksen lisäksi pintalevitykseen. Niiden ravinteet tulevat tehokkaasti kasvien käyttöön ja ne sopivat ainoaksi lannoittteeksi tai karjanlannantäydennyslannoitukseen luomuviljelyssä. 

Luomuviljely ja luomulannoitteet 

Luomutilan lannoitus perustuu ensisijaisesti viljelykiertoon ja luonnonmukaisesti tuotetun eloperäisen aineksen lisäämiseen peltoon. Täydennyslannoitusta voidaan käyttää, jos riittävää ravinnemäärää ei saavuteta viljelykierrolla tai omasta tai muusta luomuyksiköstä peräisin olevalla eloperäisellä aineksella. 

Kasvit tarvitsevat tasapainoisesti kaikkia ravinteita 

Kasvit tarvitsevat tasapainoisen lannoituksen tuottaakseen laadukkaan sadon. Kasveille välttämättömistä ravinteista hiilen, hapen ja vedyn kasvit saavat ilmasta tai vedestä, muut 13 ravinnetta ne ottavat maan ravinnevaroista tai lannoitteista. 

Kasvit pystyvät käyttämään vain epäorgaanisessa muodossa olevia ravinteita. Orgaanisessa aineksessa olevat ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisia vasta sitten, kun maan mikrobit ovat muuttaneet ne epäorgaaniseen muotoon. Hajotukseen mikrobit tarvitsevat vettä ja lämpöä, siten ravinteet ovat kasvien käytössä vasta maan lämmettyä, usein juhannuksen jälkeen. 

Ravinteiden puutos johtaa kasvuhäiriöihin ja heikompaan satoon. Samalla on vaarana, että osa ravinteista jää käyttämättä kasvukauden jälkeen, jolloin ne ovat vaarassa huuhtoutua. 

Luonnonmukaisessa viljelyssä saa käyttää vain luonnosta peräisin olevia ravinteita, tämä estää esim. Yaran Kaliumsuolan ja seleenipitoisten tuotteiden käytön. 

Atfarm – tee täsmälannoitus tilallasi helpoksi 
Yara N-Tester BT - Typpi haltuun nopeasti ja helposti
Yara N-Sensor
Oma Yara
Nolla - ja ylilannoitusruudut omalle pellolle
Yara Megalab -kasvianalyysi 
Tankmix

Smart farming -työkalut