Kauran viljely

Kaurasta on kehittynyt viime vuosina satoisa ja monipuolinen viljelykasvi elintarvike- ja rehukäyttöön. Hyväkuntoinen pelto ja kauran viljelyyn panostaminen tuottaa muita kevätviljoja suuremman sadon.

Kauran lajikekoe Yara Kotkaniemessä

Kaura soveltuu viljeltäväksi hyvin eri maalajeilla. Kivennäismailla jyväkoko ja jyvän paino ovat suurempia ja kuori ohuempi kuin eloperäisillä mailla. Eloperäisistä maista kasvukaudella vapautuva typpi aiheuttaa herkästi lakoa kasvustoon. Kauralla käytettävä siemenmäärä riippuu sekä siemenen koosta että maalajista. Kylvösyvyys vaikuttaa orastiheyteen siten, että liian syvään kylvetty siemen versoutuu heikommin.

Täydellinen tuleentuminen on erityisesti suurimokauralle tärkeää. Puitaessa jyviä ei saa vaurioittaa, eikä niitä saa kuoria. Siten sato säilyy laadukkaana. Kauran tulee olla puhdasta roskista, rikkakasvinsiemenistä ja muista vieraista aineista. Kuivaus tulee aloittaa mahdollisimman pian puinnin jälkeen. Suurimokauran kuivauksessa on varottava liiallista lämmönkäyttöä, jotta kauran ydin ei vaurioidu. Kaura kuivataan alle 14 prosentin kosteuteen.

Lue lisää viljojen kasvusta ja kehityksestä

 

Kauran edut eläinten rehuna

  • Kaura sisältää muita viljoja enemmän rasvaa, 5–7 prosenttia. Myös kauran rasvahappokoostumus on muita viljoja parempi. Suuri rasvapitoisuus tekee kaurasta arvokkaan, energiapitoisen rehuviljan kaikkien eläinten ruokintaan.
  • Kaurassa on raakavalkuaista muita viljoja enemmän. Valkuaispitoisuus vaihtelee 12–16 prosentin välillä lajikkeesta ja lannoitustasosta riippuen. Kaurassa on mm. muita viljoja korkeampi lysiinipitoisuus.
  • Kauran on alitettava EU:n hometoksiineja koskevan asetuksen raja-arvot. Kaurassa ei saa olla torjunta-ainejäämiä.
  • Kauraa rehuseoksessaan syövien lypsylehmien on havaittu lypsävän enemmän kuin muita viljoja syövien. Tämän on arveltu johtuvan kauran suuresta rasvapitoisuudesta ja ravintoaineiden tehokkaasta hyväksikäytöstä.
  • Kaura sopii erinomaisesti siipikarjan rehuksi. Sen kuidut edistävät lintujen ruuansulatusta ja lihasmahan toimintaa, mikä pitää linnut rauhallisina. Kauraa käytetään kananrehuseoksissa viljan määrästä noin 20 prosenttia, mutta määrää voidaan nostaa erityisesti munintakauden lopulla aina 50 prosenttiin. Kaura parantaa munien kuoren laatua sekä kananmunien rasvahappokoostumusta ja ravitsemuksellista arvoa.
  • Kaura soveltuu hyvin emakoiden ja pikkuporsaiden ruokintaan. Sen lisääminen sikojen rehuseoksiin parantaa eläinten mahaterveyttä. Se ehkäisee ripuliongelmia, ummetusta ja sikojen mahahaavoja. Kuorittu kaura myös on hyvä pikkuporsasrehujen raaka-aine.
  • Kaura on paras vilja hevosten ruokintaan ja sitä voidaan käyttää myös ainoana väkirehuna hevosille. Kauran rasva tuo energiaa rehuihin ja tärkkelys on pääosin helposti sulavaa amyloosia. Kauralla voidaan korvata maissi hevosten ruokinnassa.
  • Kauraa voidaan käyttää myös lampaille ja se on osana useiden lemmikkieläinten ruuissa.

Kauran edut ihmisten ravintona

  • Kaura on nyt suosiossa elintarvikekäytössä. Tutkimusten mukaan sen sisältämä ravintokuitu eli beetaglukaani alentaa kolestrolia.
  • Kaura sisältää paljon kuituja, jotka huolehtivat suoliston terveydestä ja toisaalta myös tasaavat verensokeria. Se on myös vitaamiininlähde.
  • Puhdaskaura sopii keliaakikoille, sillä se ei sisällä luontaisesti gluteenia.  
Anne Kerminen
Anne Kerminen
Viljat ja öljykasvit