Kaalin sato

Kannattavassa kaalinviljelyssä korkea satotaso on ensisijaisen tärkeää. Kaalikasvien lannoituksella on selvä vaikutus sadon määrään. Suurin hyöty lannoituksesta saadaan, kun vesitalous ja lohkon muut asiat, kuten maan rakenne ja pH, ovat kunnossa.

Pääravinteiden suhteellinen otto, Saksa

Kasvi	N	P	K	Mg
Parsakaali	1	0,12	1,08	0,08
Ruusukaali	1	0,14	1,09	0,05
Kukkakaali	1	0,15	1,03	0,04
Kiinankaali	1	0,23	1,69	0,06
Lehtikaali	1	0,15	1,11	0,05
Kyssäkaali	1	0,15	1,17	0,06
Punakaali	1	0,14	1,23	0,07
Savoykaali	1	0,13	0,95	0,06
Keräkaali	1	0,14	1,17	0,08

Ravinteiden vaikutus kaalien satoon

Typpi

Typpi on keskeisin ravinne suuren kaalisadon saamiseksi. Typen kokonaistarve vaihtelee kaalilajeittain 1,6–4,7 kiloa tonnille kasvimaassa. Suurin typen tarve ajoittuu voimakkaimman lehden/keräkasvun aikaan ja kasvukauden edetessä tarve vähenee. Typpilannoituksen jako ajoittuukin etupainoitteisesti kesä-heinä-elokuulle.

Fosfori

Fosforia tarvitaan alkukasvukaudella kaalin juuriston kehityksen turvaamiseen. Juurten kasvun ollessa tehokasta, kaalin koko kehitys nopeutuu ja satopotentiaali on suurin mahdollinen. Erityisesti lähelle tainta sijoitettu starttifosfori on tehokas tapa fosforin antamiseen.

Kalium ja kalsium

Kaliumia ja kalsiumia tarvitaan suuria määriä, kun kaalin lehtien kasvu saavuttaa nopeimman vaiheensa. Kaliumin ja kalsiumin tarve ei vähene yhtä paljon kuin typen. Erityisesti kaliumia tarvitaan aivan sadonkorjuuseen asti. Kaaleilla kaliumlannoituksen tarve on usein suurempi kuin typpilannoituksen tarve.

Hivenravinteet

Hivenravinteet vaikuttavat kaalisadon laatuun ja lisäävät siten nettosadon määrää. Eniten kaalikasvit tarvitsevat rautaa, booria, sinkkiä, mangaania sekä myös molybdeeniä.