Rehuviljan hyvä sato ja valkuainen turvaavat edullisen rehun

Tilan satotason parantamiseen on monia mahdollisuuksia. Sääolosuhteet vaihtelevat, eikä niihin voi vaikuttaa, mutta maan rakenteen parantaminen ja viljavuudesta huolehtiminen tasoittaa vuosien välistä satovaihtelua ja tasoittaa kannattavuutta. Kasvukauden aikana on vielä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa satoon ja sitä kautta sekä viljelyn kannattavuuteen että ympäristövaikutukseen.

Lannoituksen jakaminen useampaan osaan kuuluu myös rehuviljojen viljelyyn, olipa lannoituksessa mukana karjanlanta tai ei. Nopea kasvuun lähtö orastumisesta alkaen ja kasvun jatkuminen häiriöittä tähkälletuloon asti varmistaa hyvän satotason.

Tänä vuonna Yara Kotkaniemessä tehdyssä Kasvuohjelmakokeessa saatiin Uljas- ja Hermanni-rehuohrista keskimäärin 6 900 kilon sato, kun lannoitus tehtiin jaettuna YaraMila Y 10, 500 kg/ha ja lisälannoitus YaraBela SUOMENSALPIETARI:lla, 110 kg/ha. Hyvä ravinteiden otto varmistettiin kasvinsuojelulla: Moddus M+ Amistar+ Elatus Era.

Vehnä on tärkeä rehukasvi sekä sika- että siipikarjatiloilla. Lisälannoituksella saatiin Marble - lajikkeella lisää satoa ja enemmän valkuaista. Vehnien valkuaisen nostoon lisätyppilannoitus tulee tehdä vasta tähkälletulon jälkeen. Lannoituksen jakaminen vähentää myös kasvuston lakoontumista. On hyvä muistaa, että suuri sato vaatii paljon typpeä, joten lannoituksen kokonaismäärä on olennaista, kun rehuntuotantoon satsataan. Satotasokorjausten käyttö on aivan välttämätöntä sekä typpi että fosforilannoituksessa, jotta päästään hyvään satoon nyt ja tulevina vuosina.

Rehuviljojen fosforilannoitus on kytköksissä karjanlannan määrään tilalla ja  oikean lannoitelajin valintaan pellon viljavuuden mukaan. Mineraalilannoitetta käytettäessä suunnittelu on toki helpompaa. Lannoitusta suunniteltaessa pitää huolehtia myös riittävästä kaliumlannoituksesta ja tarvittaessa tehdä täydennyslannoitus Yara Biotiitilla useamman vuoden tarpeisiin. Sateiset kasvukaudet lisäävät rikkilannoituksen tarvetta, jotta typestä saadaan kaikki irti.

Ilkka Mustonen näytti esimerkkejä, miten karjanlanaa voi täydentää kasvin tarpeen mukaa. Karjanlanta sivuilta löytyy lisävinkkejä täydennykseen eri eläinlajille. Kotoinen vilja on turvallisin ja edullisin tapa turvata eläinten ja ihmisten seleenin saanti. YaraMila-lannoitteiden seleeni nostaa seleenitason riittäväksi tavanomaisilla käyttömäärillä, mutta kun lantaa täydennetään ja starttilannoitteen käyttömäärä jää alle 300 kg/ha tulee käyttää korkeamman seleenitason omaavia YaraBela-lannoitteita.

YaraVita-lehtilannoituksella saadaan hyvän sadon lisäksi enemmän hivenravinteita satoon. YaraVita MANTRAC PRO:lla tehdyt kokeet osoittaa myös valkuaistason nousseen rehussa. Paremmalla sadolla ja korkeammalla valkuaisella voi ruokkia useamman eläimen jokaisen hehtaarin sadolla.

Atfarm-satelliittipalvelun biomassakartoilla voi seurata kätevästi eri lohkojen kasvua ja lisälannoituksen tarvetta kasvukaudella. Korrenkasvuvaiheen lisälannoitus tasoittaa kasvuston eroja ja tuottaa tasalaatuisemman sadon vuodesta toiseen.

Vastauksia kysymyksiin esityksistä

Esitysten jälkeen tulleissa kysymyksissä esille nousi kauran vireiden jyvien osuus. Juha Honkaniemi kertoi, että pääosa sadon vihreistä jyvistä alittaa alimman seulan, eivätkä näin ollen vaikuta sadon kauppakelpoisuuteen.

Viljelijä voi muokata Atfarmin lannoituskarttaa vapaasti oman tietonsa pohjalta niin, että esimerkiksi metsänreunat ja teiden liittymät voi poistaa lannoituskartasta. Näin toimien ”toivottomat alueet” eivät saa lisälannoitusta.

Kaliumlannoitusta kannattaa lisätä, kun kivennäismaan kaliumluku alittaa 130 mg/l. Peltokasveille suositellaan ensisijaisesti kaliumsuolaa, mutta erikoiskasveille tarkoitettu kaliumsulfaattia voi myös käyttää, jos pellon rikkiluku on matala.  Yara Biotiitti on paras ratkaisu, kun haluttaan korjata lohkon kaliumtasoa pidemmäksi aikaa.

Kasvukauden typpi-rikkilannoitus hoituu tehokkaasti YaraBela SULFAN:illa.