YaraLive Mallasohra -tietoisku kiinnosti viljelijöitä

Mallasohran viljelyala on ollut viime vuosina 80 000 hehtaarin tietämillä. Keskisadoissa voi nähdä pienen nousutrendin, mutta parantamisen varaa on reilusti koetuloksiin verrattaessa. 

Ruokaviraston tilastoista näkyy, että olutmallasohrien valkuaiset ovat tavoitetasolla entistä useammin. Uudet satoisat lajikkeet, jotka ovat geneettisesti matalaa valkuaista tuottavia, mahdollistavat paremman tuoton ja samalla ne ovat ympäristön kannalta edullisempia.  Suuri sato käyttää annetut viljelypanokset tehokkaasti ja sitoo hiiltä enemmän. 

Mikael Ingman Viking Maltilta kertoi lyhyesti kuulijoille kuluneen kesän sadosta. Kasvukausi oli haastava ja paikalliset erot sadoissa suuria. Ennakkonäytteiden perusteella mallasohran laatu näyttää normaalilta ja raaka-ainetta riittää mallastukseen. 

Mallasohra hyötyy lisälannoituksesta 

Yara Kotkaniemen tutkimustilalla on ollut kahden vuoden ajan yhteispohjoismainen mallasohrakoe. Lajikkeena on laajalti viljelty RGT Planet ja lannoitteina YaraMila Y 5 + YaraBela Axan. Koeasetelmassa on kolme kevätlannoitusta (70, 100, 130 kg N/ha) ja viisi lisälannoitusta (0, 20, 40, 60 ja 80 kg N/ha). Lisälannoitus tehtiin yksisolmuvaiheessa (BBCH 31). 

Molempina vuosina mallaskelpoisen ohran satotaso oli noin 7500 kg/ha. Tavoitteeseen päästiin eri lannoitusstrategioilla, kuten 70 + 80, 100 + 40 ja 130 + 20 kg N/ha. 

Samasta kokeesta näkyi myös kaksi kiinnostavaa yksityiskohtaa. Puintikosteudessa oli keskimäärin vain yhden prosentin ero eri lannoitustapojen välillä. Suurimmillaan se oli 1,6 prosenttia 70 kg ja 130 + 80 kg typpeä saaneiden ruutujen välillä. 

Typen jakoa ja tasoa voi siis tarkentaa huoletta korjuuajan muuttumatta. Kotkaniemen koetulosten mukaan tuleentumiseen vaikuttaa kasvin rikin ja fosforin saanti, joten tasapainoinen lannoitus on avain hyvään lopputulokseen. 

Lannoituksen jakamisella useampaan osaan voi vähentää lakoutumista. Kotkaniemessä satoi kasvukauden aikana riittävästi ja poikkeuksellisesti mallasohrakokeessa oli lakoa jonkin verran. Kevätlannoituksessa 130 N/kg saaneessa ruudussa oli lakoa 48 prosenttia mutta 70 + 60 N/kg saaneessa ruudussa vain 3 prosenttia. Käytännön 100 N/kg annettuna kylvön yhteydessä ja 30 N/kg lisälannoituksella lakoutuminen pysyy hallinnassa, ja kasvukauden alku varmistuu riittävällä kylvölannoituksella. 

Varmista mallasohran tasapainoinen lannoitus 

Mallasohran lannoitusohjelma rakentuu kylvölannoituksesta, jossa typpeä käytetään 70–100 kg/ha. Kylvölannoitukseen on tärkeää valita YaraMila-lannoite, jotta saa fosforia, kaliumia ja rikkiä riittävästi. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi YaraMila Y 3 ja YaraMila Y 5.

Lisälannoitus tehdään YaraBela-lannoitteella ja oikean määrän valinnassa apuna kannattaa käyttää Atfarm-satelliittipalvelua ja N-Tester BT -mittaria. Mallasohra hyötyy täsmälannoituksesta, koska sillä voi tasoittaa kasvuun lähtöä ja näin ollen parantaa sadon laatua. Satoisten lajikkeiden viljelyssä lisälannoituksella voi välttyä liian matalalta valkuaistasolta. 

Viljelykierrossa fosforilannoitus kannattaa painottaa mallasohralle. Paremman sadon lisäksi se hyötyy selvästi fosforista, joka lisää versoutumista ja nopeuttaa tuleentumista. Tasainen tuleentuminen on tärkeä tekijän hyvän itävyyden varmistamisessa. 

Webinaarin aikana tuli runsaasti kysymyksiä kuulijoilta. Alla on yhteenveto vastauksista. 

Yaralta kysyttyä:

• Jälkiversontaan vaikuttaa harva kasvusto ja kuiva kasvukauden alku. Sateiden tullessa versot alkavat kehittyä ja kasvun alkamisen ajankohta määrittää, onko versoista haittaa vai hyötyä. Tänä kasvukautena osa myöhäänkin syntyneistä versoista tuotti satoa. Tasapainoinen lannoitus auttaa viljaa versoutumaan jo kasvukauden alussa, mikä vähentää haitallista myöhäistä versoutumista. Maan multavuus lisää jälkiversojen määrää. Siemenmäärä kpl/m2 kannattaa laskea riittäväksi, eikä kilojen mukaan. Tiheä kasvusto versoo vähemmän kuin harva. 
• Hivenlannoitus kannattaa tehdä lehtilannoituksena. Maan hiventilaa ei kannata yrittää nostaa vihreälle, sillä hivenravinteet ovat raskasmetalleja, joiden hyötysuhde on heikko erityisestä mailla, joiden pH on hyvä. Pitkävaikutteiset YaraVita-lehtilannoitteet voi levittää yhdessä kasvinsuojeluaineiden kanssa. Lehtilannoitus on täsmälannoitusta. 

• Fosforin vaikutusta itävyyteen ei ole Kotkaniemessä tutkittu, mutta ilman fosforia ei synny itäviä jyviä. 
• Kasvitautiaineiden vaikutuksesta voi kysyä lisätietoa kyseessä olevan tuotteen edustajalta.  

Viking Maltilta kysyttyä:

• Entsyymiohrien valkuaistavoite on 12–12,5 prosenttia. Niiden lisälannoitus voidaan tehdä vasta tähkävaiheessa. 
• Mallasohran lajittelu alentaa valkuaista ja vihreiden jyvien määrää. Vihreiden jyvien sallittu määrä on pysynyt entisellään. 

• Fusariumista ei ole ollut ongelmaa. 
• Viking Malt vastaanottaa minimilaadun täyttävää satoa. 
• RGT Planetin määrä on suuri, mutta sen kanssa pärjätään vielä. Muitakin lajikkeita suositellaan otettavaksi viljelyyn. Uusia hyviä lajikkeita on tulossa. 
• Itävyys analysoidaan vetyperoksidissa, joten dormanssin ei pitäisi vaikuttaa merkittävästi itävyystulokseen. Joissain tapauksissa itävyyksien on kuitenkin huomattu parantuneen varastokauden aikana muutaman yksikön verran, jos dormanssi on ollut merkittävä. 
• Hyväksyttyä ennakkonäytettä vastaan Viking Maltilla tehdään varastoimissopimuksia 31.12.2020 asti. Eli viljelijän pitää ilmoittaa halukkuutensa varastoida viljaerä vielä tämän vuoden puolella.  

Viking Maltin kaikki sopimusehdot löytyvät kotisivuilta www.vikingmalt.fi ja yhteydessä saa myös olla suoraan riitta.forssell@vikingmalt.com tai mikael.ingman@vikingmalt.com.