Syysviljan kylvölannoitus on tärkeä osa viljelykierron fosforitasetta

Pääravinnesuhteiltaan syyslannoitukseen soveltuvat eritoten matalatyppiset YaraMila Y 6 (15–6,5–12,5, S, B) ja YaraMila Y 8 (9,2–11,6–19,7, S, Mn). Uusi korkeafosforinen YaraMila Y 8 sopii erityisesti lohkoille, joilla fosforintarve on suuri tai syyslannoituksessa käytettävä typpitaso halutaan pitää matalana esimerkiksi palkokasvin jälkeen.   

Syyslannoituksella edistetään kasvua ja juuriston kehitystä sekä parannetaan edellytyksiä talvehtimiseen ja suureen satoon. Jo syksyllä vahvaksi kehittynyt juuristo turvaa kasvuston keväistä veden ja ravinteiden saantia vaihtelevissa olosuhteissa. 

Fosforilannoitus ylläpitää maan viljavuutta ja sadontuottokykyä

Syysviljojen satotasot ovat onnistuessaan korkeita, jolloin myös sadon mukana poistuvien ravinteiden määrä on merkittävä. Esimerkiksi 7000 kilon syysvehnäsadossa poistuu 28 kiloa fosforia. Vain alhaisimmissa viljavuusluokissa on mahdollisuus käyttää tällaisia fosforilannoitusmääriä, joten väistämättä useimmilla lohkoilla osa poistuvasta fosforista on peräisin maan viljavuusfosforivaroista.  

Aukot viljelykierron fosforilannoituksessa painavat kierron fosforitaseen pakkaselle, mikä näkyy ennen pitkää maan viljavuuden alenemisena.  

Kuvan esimerkissä kahden kasvukauden aikana ilman PK-lannoitusta pellon ravinnevaroista vietiin 44 kg fosforia ja 75 kg kaliumia. Fosforin osalta se vastaa yhteensä lähes kolmen vuoden vuotuista fosforilannoitusta P-luokassa välttävä (16 kg P/ha/v).  

Lannoitetussa kierrossa kahden kasvukauden fosforitase on 6 kg negatiivinen, kun satotasokorjausta on hyödynnetty.  

Fosforilannoituksen merkitys näkyy vuotuisessa sadontuotossa sekä pitkäaikaisessa pellon viljavuuden kehityksessä. Fosforiviljavuus vaikuttaa pellon sadontuottopotentiaaliin ja P-lannoitustarpeeseen.