Vehnän tutkimukset

Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä tutkitaan lannoitteiden tehoa pellolla.

Vehnän oraat Kotkaniemessä

Kotkaniemessä tehdään vuosittain noin 90 peltolannoituskoetta 3 300 koeruudulla. Ravinnetutkimusta on tehty Kotkaniemessä jo vuodesta 1961. Tutkimusaseman tehtävä on kehittää lannoitevalikoimaa ja lannoitusmenetelmiä vastaamaan entistä paremmin nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita.

Lannoitetutkimusta tehdään myös eri puolilla Suomea viljelijöiden pelloilla. Yara Suomen suositukset antavat varmuuden tuotteiden toimivuudesta Suomen kasvuoloissa.

Kaikki vehnän tutkimukset

Minkä lannoitusstrategian valitset syysvehnälle?

Minkä lannoitusstrategian valitset syysvehnälle?

Lannoituksen ajoituksella ja käyttömäärän säätämisellä voi vaikuttaa syysvehnäkasvuston rakenteeseen. Syysvehnä kykenee kompensoimaan kasvuston tiheyttä erittäin tehokkaasti, mikäli kevään olosuhteet ovat suotuisat.

Miten saa riittävästi valkuaista syysvehnään?

Yara Kotkaniemessä tehdyn Ceylon -syysvehnän lannoituskokeen tulokset osoittivat, että ympäristökorvauksen sallima typpilannoitusmäärä ei riitä myllyvehnän (valkuainen väh. 11,5 %) tuottamiseen satoisista syysvehnä lajikkeista, ellei maasta vapaudu...
Lannoituksen lisääminen nostaa kevätvehnän satotasoa

Lannoituksen lisääminen nostaa kevätvehnän satotasoa

Lannoitusta lisäämällä kevätvehnän satotaso nousee ja myös kannattavuus paranee lannoitustason noustessa. Yaran suorittamassa tutkimuksessa kaikki lannoite on annettu kylvön yhteydessä.
Syysvehnän paras sato korkeimmalla typpilannoituksella

Syysvehnän paras sato korkeimmalla typpilannoituksella

Syysvehnän paras ja myllylaatuinen sato saavutetaan, kun kevätlannoitus jaetaan kahteen tai kolmeen osaan ja kun käytetään korkein mahdollinen typpilannoitus.
Fosforilannoitus lisää kevätvehnän satoa

Fosforilannoitus lisää kevätvehnän satoa

Riittävä fosforilannoitus on kevätvehnälle tärkeä, jotta kasvusto kehittyy nopeasti ja tuleentuu ajoissa.
Vehnän kasvun edistäminen keväällä

Vehnän kasvun edistäminen keväällä

Kasvuolosuhteiden ollessa epäsuotuisia vehnän kasvu hidastuu, eikä juuristo saa riittävästi ravinteita maasta. Uutta kasvua voi ylläpitää ja käynnistää antamalla lisää energiaa kasvin lehtien kautta.
Myllyvehnälaatu saavutetaan jaetulla lannoituksella

Myllyvehnälaatu saavutetaan jaetulla lannoituksella

Satoisat kevätvehnät tarvitsevat paljon ravinteita sadon ja valkuaisen muodostamiseen. KWS Mistral -lajikkeesta saatiin myllyvehnälaatua, kun lannoitus jaettiin kolmeen osaan.