Artikkeli
marraskuuta 27, 2019

Hivenet mukana lannoitusreseptissä

Pitkä kasvukausi ja oikea-aikaiset viljelytoimenpiteet siivittivät Mika Lehtisen sokerijuurikassadon suureksi. Lannoituksessa hän huomioi pääravinteiden lisäksi hivenet.


Yaran asiakkuuspäällikkö Taija Saari ja viljelijä Mika Lehtinen iloitsevat, sillä kulunut kasvukausi oli suotuisa sokerijuurikkaalle.
Yaran asiakkuuspäällikkö Taija Saari ja viljelijä Mika Lehtinen iloitsevat, sillä kulunut kasvukausi oli suotuisa sokerijuurikkaalle.

 

Kemiöläinen viljelijä Mika Lehtinen on valinnut yhdeksi pääkasvikseen juurikkaan. Lokakuussa hänen pelloillaan aloitettiin sokerijuurikkaan nostot ja isäntä vaikuttaa tyytyväiseltä.

”Arvelen, että tilan keskisato on 60 tn/ha”, hän iloitsee. Se on noin 10 tonnia enemmän kuin Sucroksen arvio maan hehtaarikeskisadosta. Lehtinen kertoo, että sokerijuurikas on tärkeä kasvi heidän tilallaan.

"Vilja tuo leivän pöytään ja sokerijuurikkaalla saadaan leivän päälliset."

Mika Lehtisen tilalla korjattiin tänä vuonna 60 tn/ha sokerijuurikassato. Kuvan juurikas nostettiin lokakuun alussa ja se painoi noin 2,5 kiloa.
Mika Lehtisen tilalla korjattiin tänä vuonna 60 tn/ha sokerijuurikassato. Kuvan juurikas nostettiin lokakuun alussa ja se painoi noin 2,5 kiloa.

 

 

Kevätlannoitus YaraMila-lannoitteilla

Tasapainoinen lannoitus on tärkeää sokerijuurikkaalle, sillä sadon määrän lisäksi se edistää laatutekijöien kehittymistä kuten esimerkiksi sokerin kiteytymistä. Laatuhinnoittelulla viljelijää ohjataan tuottamaan mahdollisimman korkeaa sokeripitoisuutta.

Kevätlannoituksessa Lehtisellä oli käytössä YaraMila ProBetaYaraMila Y 3 Hiven, YaraMila Y 4 Hiven ja Yara NK 2 Hiven -lannoitteet. Riittävä typpilannoitus on keskeistä mahdollisimman ison juurisadon kasvattamisessa. Kasvuunlähdössä tulee huolehtia fosforista, sillä tämä ravinne on kasvien energiaa. Lannoituksessa Lehtinen keskittyi pääravinteiden lisäksi myös hiveniin. Sokerijuurikas tarvitsee hivenravinteista etenkin booria, mangaania ja sinkkiä.

a Kemiössä. Isäntä Mika Lehtinen kertoo, että energiapitoinen juurikas maistuu hirville ja peuroille. Eläimet tulevat ruokailemaan kesällä pelloille ja syksyllä aumoille.
Sokerijuurikkaan nostot aloitettiin lokakuussa Kemiössä. Isäntä Mika Lehtinen kertoo, että energiapitoinen juurikas maistuu hirville ja peuroille. Eläimet tulevat ruokailemaan kesällä pelloille ja syksyllä aumoille.

 

Sokerijuurikkaalle mangaania ja booria

Sokerijuurikkaan mangaanin tarve on keskimäärin 410 g/ha Suomessa.Mangaanin tarve kasvaa, jos maan pH on korkealla. Lehtisen pelloilla pH on nyt noin 7,5 ja ne ovat vasta kalkittu. Booria juurikas vaatii noin 310 g/ha, ja se on selvästi enemmän kuin viljat tarvitsevat. Juurikkaan sinkin ravinnetarve on 280 g/ha. Aiemmin tilalla oli sikala, jonka peruja peltojen sinkkitilanne on edelleen kunnossa. Sinkkiä tuli tuolloin kuivikelannan kautta. 

”YaraMila ProBeta (15-4-8) on suosittu sokerijuurikkaan lannoite. Se on myynnissä Lantmännen Agrossa. Tuote valmistetaan Uudenkaupungin lannoitetehtaalla Suomen ja Ruotsin markkinoille. Lannoitteen erikoisuus on siinä, että se sisältää natriumia, joka edesauttaa sokerisaantoa”, vinkkaa Yara Suomen asiakkuuspäällikkö Taija Saari.

Sokerijuurikkaan nosto on Lehtisen tilalla ulkoistettu. Hän pitää sitä hyvänä ratkaisuna, sillä silloin pääoma ei ole sidottu koneisiin. Myös kustannukset ovat etukäteen selvillä.
Sokerijuurikkaan nosto on Lehtisen tilalla ulkoistettu. Hän pitää sitä hyvänä ratkaisuna, sillä silloin pääoma ei ole sidottu koneisiin. Myös kustannukset ovat etukäteen selvillä.

 

Lue koko haastattelu Leipä leveämmäksi -lehdestä

 

Kuuntele juttu Leipä leveämmäksi -podcastina