Ohran viljely

Ohra on Suomen viljellyin viljalaji ja se soveltuu sekä rehuksi että elintarviketeollisuuden käyttöön. Uusissa ohralajikkeissa on kasvuajaltaan, satoisuudeltaan ja valkuaispitoisuudeltaan eri tyyppisiä lajikkeita. Valinnanvaraa on niin paljon, että uuden lajikkeen valintaan ja sen viljelyohjeisiin kannattaa paneutua huolellisesti.

Lannoitus parantaa ohranjyvän kasvua

Ohra ei viihdy huonorakenteisessa maassa eikä siedä happamuutta, erityisen haitallista on liiallinen märkyys, mikä kellastuttaa ohran nopeasti. Ohranviljelijän kannattaa huolehtia peltojen peruskunnosta ja viljelykierrosta. Uudet lajikkeet ovat erittäin satoisia, joten hyvät kasvuolot palkitsevat kasvattajansa.

Kasvukauden alussa lannoitus vaikuttaa kasvuston rehevyyteen, versojen ja kukka-aiheiden määrään ja tätä kautta lopulliseen satoon. Vettä ja ravinteita pitää olla riittävästi, jotta mahdollisimman suuri osa kukka-aiheista kehittyy jyviksi. Kuivuus aiheuttaa herkästi jyvien abortoitumista, mikä näkyy lyhyinä tähkinä. Suuri jyväkoko on varmistettava tarpeenmukaisella kasvitautien ja laon torjunnalla.

Lue lisää viljojen kasvusta ja kehityksestä

 

Rehuohra

Suurin osa ohrasta kasvatetaan rehukäyttöön eläimille. Rehuksi tuotetussa ohrassa tulisi olla korkea hehtolitranpaino ja valkuaispitoisuus. Sadossa ei saa olla rikkasiemeniä tai roskia eikä hometoksiineja. Ohran jyvät joko jauhetaan, rouhitaan, litistetään tai pelletöidään rehuksi. Mallastuotannon sivutuotteet voidaan käyttää rehuksi tai ohra voidaan myös korjata kokoviljasäilörehuksi.

Mallasohra

Ohran toiseksi tärkein käyttömuoto on mallastus. Maltaassa tulee olla 60–65 % hajoamatonta tärkkelystä ja sitä käytetään oluen, tislatun alkoholin, mallassiirapin, aromiaineiden ja aamiaistuotteiden raaka-aineena.

Mallasohralajikkeisto on muuttunut merkittävästi viime vuosia ja sillä on suuri vaikutus lannoitukseen. Kauppakelpoiselta mallasohralta vaaditaan mm. suurta jyväkokoa, puhtautta, homeettomuutta, korkeaa itävyyttä ja sen valkuaispitoisuus tulee olla 9,5–11,5 % välillä. Laatutavoitteet saavutetaan hyvällä viljelytekniikalla ja kasvikauden aikaisilla hoitotoimenpiteillä.

Tärkkelys- ja entsyymiohra

Tärkkelys- ja entsyymiohrasopimuksia tehdään lajikkeista, joissa on haluttu laatuominaisuus. Tärkkelyksen tai entsyymin määrä on myös hinnoittelutekijä. Tärkkelysohran lannoitus säädetään tasolle, jossa valkuainen jää alle 12 %, jolloin tärkkelystä on mahdollisimman paljon suuressa sadossa. Entsyymiohran lannoitus painotetaan kasvukauden loppuun, jotta valkuainen ja sen myötä entsyymipitoisuus nousee.

Anne Kerminen
Anne Kerminen
Viljat ja öljykasvit