Ohran lannoitus

Pellon viljavuus ratkaisee oikean lannoitteen ja sitä valittaessa pitää varmistaa, että fosforia, kaliumia ja rikkiä on riittävästi kasvin käytössä. Pelkkä typpilannoitus johtaa peltojen köyhtymiseen ja satojen sekä tuottavuuden laskuun. Ohrakasvustoista otetut Yara Megalab -kasvianalyysit osoittavat fosforin, rikin ja mangaanin puutteiden olevan yleisiä Suomessa.

Rehuohran lannoitus

Uutta rehuohraa valittaessa kannattaa satotason lisäksi kiinnittää huomiota valkuaispitoisuuteen. Rehuohran valkuaistavoite on 12 %. Omilta pelloilta tuotettu valkuainen korvaa ostovalkuaista ja laskee rehukustannusta tilalla.

Kotieläintilan kannattavuutta voi parantaa tuottamalla omalta pellolta enemmän rehua eläinten tarpeeseen. Kun typpitasoa nostetaan 10–30 kg/ha ja torjutaan kasvitaudit, paranee ohran sato yli 1 500 kg hehtaarilta. Suuressa sadossa laatu on parempi ja tuotantokustannukset yksikköä kohti laskevat.

Karjanlanta ohran lannoitteena

Kotieläintiloilla karjanlanta on tärkeä osa lannoitusta. Lanta sopii hyvin ohran lannoitteeksi, kunhan muistaa kaksi asiaa: Ohran kasvuunlähtö tulee varmistaa kylvön yhteydessä mineraalilannoitteella, koska lannan typpi vapautuu viljan käyttöön vasta maan lämmetessä ja ilman lisälannoitusta oraan kasvu hidastuu ja kasvusto jää harvaksi. YaraBela Suomensalpietari -lannoitteella ja Seleenisalpietari-lannoitteella kotoiseen rehuun saa riittävästi seleeniä karjan terveydeksi. Lannoiteseleeni on halvin ja turvallisin tapa varmistaa eläinten ja ihmisten seleenin saanti.

Lue lisää karjanlannasta

Ohran lannoituksen voi jakaa

Sato on kosteina vuosina suunnilleen sama kertalannoituksella ja jaetussa lannoituksessa. Koetulosten mukaan keväällä kannattaa antaa 2/3 lannoitemäärästä, jotta nopeasti kehittyvä kasvusto saa hyvän kasvuunlähdön. Rehuviljoilla hyväksi lisälannoitusajaksi on osoittautunut korrenkasvuvaihe. Rakeinen YaraBela-lannoite on toiminut tässä hyvin. Kuivina vuosina lisälannoitusta voi säädellä kasvuston tarpeen mukaan.

Kasvukauden aikaisella lisälannoituksella ja hivenlannoituksella varmistetaan hyvä rehuohrasato.

Mallasohran lannoitus

Uudet mallasohralajikkeet lannoitetaan eri tavoin kuin aiemmat. Ne ovat perinnöllisesti matalan valkuaistason lajikkeita ja lisäksi hyvin satoisia. Monelle viljelijälle on tullut yllätyksenä, että sadon valkuainen on jäänyt alle 9,5 prosentin, eikä sato ole kelvannut mallastukseen.

Mallasohra tarvitsee hyväkuntoisen lohkon kasvaakseen. Käytännössä maan rakenteen ja pH:n on oltava kunnossa, loppu hoituu lannoittamalla ja kasvinsuojelulla.

Lannoitus kannattaa tehdä jaettuna myös mallasohralle. Kevätlannoitukseen valitaan YaraMila-lannoite viljavuustutkimuksen mukaan ja käyttömääräksi 100 kg typpeä/ha, runsasmultaisille maille hieman vähemmän. Satotason noustessa yli 5 000 kg/ha, lisälannoitus (10–20 kg/ha) tehdään kaksilehtivaiheen ja 2-solmuvaiheen välisenä aikana. Harvalle kasvustolle lisälannoitus tehdään aikaisin, mutta keväällä rehevän kasvuston lisälannoitus siirretään lähemmäs tähkälle tuloa. Kokemuksen karttuessa viljelijä osaa tarkentaa lisälannoitustarpeen omille pelloilleen sopivaksi.

Tarkimpaan lannoitukseen pääsee mittaamalla kasvuston lisätyppitilanne Yara N-Testerillä tai Yara N-Sensorilla. Mallasohran typenottoa voi seurata Yara N-Prognos -mittauksista.

Lue lisää mallasohran koetuloksista