Yaran lannoitusohjelmilla nurmirehun nitraattipitoisuus alle raja-arvon

Yksi tärkeä näkökulma typpilannoitussuosituksista on nurmirehun laatu ja typpilannoituksen ollessa kyseessä myös nurmirehun nitraattitypen pitoisuus. Liian korkea tai väärin ajoitettu typpilannoitus voi johtaa nitraattitypen kertymiseen mikäli typen tarjonta ylittää nurmen valkuaissynteesin tehokkuuden tai jos valkuaissynteesissä tarvittavista muista ravinteista, kuten rikistä, on puutetta. Märehtijöiden ruokinnalle asetettu nurmirehun nitraattitypen raja-arvo on 2 g nitraattityppeä/kg ka.

Yaran lannoitteet sisältävät nitraatti- ja ammoniumtyppeä

Yaran lannoitteissa typpi on kahdessa eri muodossa nitraatti- ja ammoniumtyppenä. Molemmilla typen muodoilla on omat hyvät ja heikot puolensa. Nitraattityppi on kasveille nopeasti käyttökelpoista, mutta nitraattityppi huuhtoutuu herkästi eikä voi olla lannoitteessa ainoa typenmuoto. Ammoniumtyppi puolestaan sitoutuu savespartikkeleihin eikä ole yhtä herkkä huuhtoutumiselle. Ammoniumtyppi muuttuu maassa nitrifikaatiossa nitraattitypeksi ja tämä reaktio laskee maan pH:ta. Maan lämpötila vaikuttaa muutosnopeuteen, esim. ureatypen muuttuminen vaatii 4 viikkoa, jos maan lämpötila on 8 astetta. Siksi Suomen oloissa on tärkeää, että osa typestä annetaan nitraattimuodossa.

Kasvit ottavat ja kuljettavat ravinteita haihdutusvirtauksen mukana ja siten esimerkiksi kuivuus vaikuttaa yhtälailla rakeisina tai nestemäisinä lisättyjen ravinteiden hyödyntämiseen.

Yaran lannoitteiden ja nurmen lannoitusohjelman tavoitteena on tasapainoinen ja nurmen sadonmuodostusta tukeva ravinteiden tarjonta niin, että nurmisadon määrä ja laatu on hyvä.

Nurmirehun nitraattitypen pitoisuus jäi selkeästi alle raja-arvon

Nurmen lisälannoituksen vaikutusta nurmirehun nitraattitypen määrään tutkittiin Kotkaniemessä sekä Hankkijan kasvuohjelman ruuduilla Mäntsälässä kesällä 2020. Kotkaniemessä koeruutujen lannoituksessa käytettiin YaraMila Y3-lannoitetta ja koejäsenissä, joille annettiin lisälannoitus YaraBela Suomensalpietaria. Kevätsadon lannoitukseen käytettiin joko 0, 100, 130 tai 160 kg typpeä kertalannoituksella tai tekemällä lisälannoitus 100+30, 100+60 tai 130+30N kaksi viikkoa ennen sadonkorjuuta.

Korjatusta nurmisadosta mitattiin rehun nitraattitypen pitoisuus eikä millään koejäsenellä pitoisuus noussut yli sallitun raja-arvon 2 g nitraattityppeä/kg ka (Kuva 1). Myöskään Mäntsälässä Hankkijan kasvuohjelmaruuduilla ei nurmirehun nitraattityppipitoisuus noussut kertalannoitus (140 kg N/ha) tai lisälannoitusruuduilla (100 + 40 kg N/ha) yli raja-arvon. Mäntsälässä lisälannoitus tehtiin YaraLiva Nitraborilla. Mikäli tilalla katsotaan tarpeelliseksi tehdä lisälannoitus nurmille, tulee se tehdä aina 10-14 vuorokautta ennen sadonkorjuuta.

Ensimmäinen nurmisato lannoitettiin YaraMila Y3-lannoitteella joko kertalannoituksena (0N, 100N, 130N, 160N) tai tekemällä lisälannoitus kahta viikkoa ennen sadonkorjuuta (100+30N, 100+60N, 130N+30N). Korjatusta nurmisadosta määritettiin nitraatti-typen pitoisuus, jonka raja-arvo märehtijöiden ruokinnassa on 2 g/kg ka. Kotkaniemi, 2020.

Luken kolmivuotisissa kokeissa tutkittiin nitraatti-N kertymistä

Uusien nurmiheinälajikkeiden typpilannoitusvasteita tutkittiin kolmivuotisessa kokeessa Luke Maaningalla ja Ruukissa (2015-2017). Samassa kokeessa määritettiin YaraMilalla lannoitetun nurmirehun nitraattityppi-pitoisuutta. Tulokset julkaistiin vertaisarvioidussa tieteellisessä Grass and Forage Science – lehdessä (Termonen ym.2020).

Nitraattitypen raja-arvo ei ylittynyt yhtenäkään koevuonna tai koepaikalla käytettäessä suositeltavia typpilannoitusmääriä (110N+90N+50N). Nitraattityppeä kertyi yli raja-arvon (2 g NO3-N/kg ka) yhtenä koevuonna nurminadalla, kun typpeä käytettiin ensimmäisen sadon lannoitukseen 154 kg N/ha, toisen sadon lannoitukseen yli 124 kg N/ha ja kolmannen sadon lannoitukseen yli 70 kg N/ha. Timoteillä raja-arvo ei ylittynyt näinkään korkealla typpilannoitusmäärällä.