YaraVita-lehtilannoitteilla suuri ja laadukas luomusato

Sorsaemo Oy:n emolehmätilalla YaraVita-lannoitus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Rehuviljan viljelyssä on tavoite nostaa satotasoa ja rehuviljan ruokinnallista laatua. Vuosittain tilalla uusitaan nurmea noin 50 hehtaaria suojaviljaan. Yhteensä viljelyksessä on noin 196 hehtaaria. Emolehmiä on tilalla noin 70.

Yara Suomen asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen suositteli  Yara Biotiitin levitystä (5-10 tn/ha) maan kaliumtilan parantamiseksi. Viljavuustutkimuksen mukaan tilalla oli kaikista hivenravinteista puutetta, joten käyttöön otettiin myös luomuhyväksytyt YaraVita-lehtilannoitteet.

- Boorilannoitus tehtiin YaraVita Bortracilla ( 1 l/ha). Mangaanin, kuparin ja sinkin puutetta korjattiin YaraVita Mancozin-lehtilannoitteella (1 l/ha). Tankkiseoksen vesimäärä oli 200 l/ha, tarkentaa Mustonen.

Ruiskutuksen suoritti tilan ulkopuolinen urakoitsija Arto Maijala.

- Lehtilannoitteet sekoittuivat  hyvin tankkiseokseen ja ruiskutus sujui hyvin, Ville Koukkari sanoo.

Isäntäpari jatkaa, että hyvät tulokset rohkaisevat. Myös jatkossa viljavuustutkimuksen osoittamat viljojen puutosoireet korjataan YaraVita-lannoitteilla.

Viljojen puutosoireet korjataan YaraVita-lannoitteilla.

Laatu ja määrä yllättivät

Vuoden 2017 satomäärä yllätti. Kaurasta oli tehty 160 tn myyntisopimus utajärveläiselle Aholan Maito Oy -tilalle.

- Lopulta viljasadoksi laskettiin yli 250 tn rehuviljaa. Laadukkaimmat kuormat kunnostettiin siemenviljaksi, toteaa ostaja Tarmo Väisänen.

Hän jatkaa, että ruokinnallinen laatu oli myös hyvä.

- Esimerkiksi kauran hehtolitrapaino oli parhaimmillaan yli 60 ja se on luomukauraksi hyvä.

Koukkarit kertovat, että tänä vuonna kuivuus verotti jonkin verran satotasoja. Keskimääräinen hehtolitrapaino säilyi hyvänä ja se oli yli 60.

- Mutta ei tämäkään vuosi huono ollut. Ensi vuonna ruiskutamme myös nurmet YaraVita-lehtilannoitteilla, jos viljavuustutkimus osoittaa ravinnepuutteita. Tavoitteena on korjata enemmän laadukasta rehua, suunnittelevat Outi ja Ville Koukkari.

Tavoitteena on korjata enemmän laadukasta rehua.

Määrätietoista kehitystyötä

Peltomaat ovat karkeita hietamaita. Pellot on kalkittu ja karjanlantaa levitetään pelloille ympäristökorvausjärjestelmän maksimimäärät. Tulevina satovuosina nurmipelloille ei ajeta lietettä. Lietettä levitetään vain syksyisin nurmille, jotka perustetaan seuraavana keväänä. Keväällä kuivalanta sekoitetaan ennen kylvöjä suojaviljakylvöksille. 

Peltopinta-alaa on kasvatettu raivaamalla. Raivatut pellot on tehty suunnitelmallisesti. Ne on heti salaojitettu, muotoiltu ja tasattu. Vain  puolet raivioalasta on saatu tukikelpoiseksi alaksi.  Viljelystiet on tehty rekka-autoajoa kestäviksi.

Sorsaemon tilan pellot siirrettiin luomuun vuonna 2007 ja karja sai luomuhyväksynnän vuonna 2009.