August 24, 2026

Nurmikokeita eri puolilla Suomea – seuraa viestintää

Kuluneen kasvukauden aikana Yara on toteuttanut lukuisia tilakokeita eri puolilla Suomea. Tilakokeissa on tutkittu 4-niiton taktiikan lannoitusta, mädätteen ja lietteen täydennyslannoitusta, nestejakeen käytön optimointia, suurten nurmilohkojen sisäistä vaihtelua sekä nurmien satotason nostoa ilmastoviisaasti. Lisäksi testataan maissin lannoitusohjelmia. Kotkaniemessä vertaillaan nestelannoitteita rakeisiin lannoitteisiin. Tilakokeiden ja Kotkaniemen lisäksi Yara on mukana yritysrahoittajana useissa Luken nurmihankkeissa.
Nurmikokeita eri puolilla Suomea – seuraa  viestintää
Nurmikokeita eri puolilla Suomea – seuraa  viestintää

4-niiton taktiikka kiinnostaa

Monet tilat ovat ottaneet käyttöön 4-niiton taktiikan nurmirehun tuotannossa. 4-niiton taktiikkaan siirtyminen muuttaa ruokintastrategiaa, mutta myös nurmirehun laatutavoitteita. Yara on verrannut tilakokeissa ja Kotkaniemessä nk. Ruotsin mallia sekä kevätpainotteista lannoitusta, jotka molemmat ovat viljelijöiden käytössä. Kokeissa seurataan energia- ja valkuaissatoja sekä laadun osalta muun muassa nitraattien määrää rehussa.

Mädäte ja liete ja nestejae vertailussa

Mädäte ja nestejae ovat verrattain uusia ravinnelähteitä nurmiviljelyssä, joiden hyödyntämistä nurmien lannoituksessa on vielä vähän tietoa. Uusien ravinnelähteiden käytön optimoinnilla tavoitellaan suurta ja laadukasta nurmirehua vuodesta toiseen sekä tavoitellaan ravinteiden käytön tehokkuuden lisäämistä. Typpi ja kalium ovat arvokkaita ravinteita, joiden käyttöä tulee näissä ravinnelähteissä tehostaa. 

Pellon sisäinen vaihtelu ja satotason nosto

Miten tarkentaa lannoitusta suurilla nurmilohkoilla, joilla maalajit ja multavuus vaihtelevat? Peltolohkon suuri koko helpottaa viljelytoimia, mutta maalajivaihtelut voivat olla merkittäviä hietamoreenista hiesuun, mikä vaikuttaa niin typen kuin muiden ravinteiden vapautumiseen maasta.

Satotason nosto ja tehokas peltoalan käyttö ovat tärkeimpiä toimenpiteitä peltoviljelystä muodostuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Suuri sato pienentää nurmirehun tuotannossa tarvittavaa peltoalaa ja alentaa merkittävästi maidon- ja lihan hiilijalanjälkeä. Yara on mukana Valion ILMA-pilotissa, jossa räätälöidään neljälle maitotilalle kasviravitsemusohjelmia, jotka mahdollistavat suuret sadot. Samalla typenkäyttö tulee olla tehokasta ja peltojen ravinneviljavuus säilytettävä.

Nestelannoitteet testissä

Nestelannoitteet kiinnostavat viljelijöitä, mutta niiden käytöstä on vähän koetuloksia. Kotkaniemen kokeissa selvitetään muun muassa nitraattien kertymistä eri lannoitusstrategioissa sekä lasketaan nestelannoitteiden käytön taloudellisuutta sekä ravinnekestävyyttä.

Tilakokeiden lisäksi koetoimintaa Lukella

Yara on mukana yritysrahoittajana myös Luken hankkeissa, joissa tutkitaan lietteen täydennyslannoitusta, nurmien lannoituksen ilmastovaikutusta (N-Teho) sekä viljavuusfosforin maa-analyysimenetelmien kehittämistä (FoVi). Tavoitteena on karjanlannan ravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen, typpi- ja fosforilannoituksen optimointi ja peltoviljelyn kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Päättyvien hankkeiden tuloksista kuullaan myös kasvukauden jälkeen eri tilaisuuksissa.