Kolme askelta tarkkaan lannoitukseen

Suunnittele

Hyvä satotaso on viljelijän paras taloudellinen turva ja siihen pääsemiseksi kannattaa talvella käyttää aikaa huolelliseen lohkokohtaiseen suunnitteluun. Kun on tunnistanut heikon sadon syyt, ratkaisuja kyllä löytyy ja uusi tekniikka auttaa toteutuksessa.

Viljanviljelyssä onnistuminen ei ole yksistään säistä kiinni, sillä suunnitteluvaiheessa voidaan varmistaa monta tekijää. Noin neljännes tilojen tukisanktioista aiheutuu viljavuustutkimuksen puuttumisesta. Laaja viljavuustutkimus, joka sisältää hivenanalyysit booria myöten, maksaa reilun euron hehtaarilta viidelle vuodelle ja viiden hehtaarin näytetiheydelle laskettuna. Tukien saamisen lisäksi se on perusta, jolle hyvä sato rakennetaan.

Kesän 2020 aikana HKScanin ja Yaran pilottitiloilla verrattiin viljavuustutkimuksen ja Yara Megalab -kasvianalyysin tuloksia ja ne olivat yhteneviä. Jos viljavuustutkimus osoitti puutetta jostain ravinteesta, niin se oli useimmiten näkyvissä puutteena myös kasvissa. Viljavuustutkimuksen punaiset leimat pitää ottaa tosissaan, jos haluaa satotason nousevan.

Kylvölannoitus on pohja hyvälle sadolle, kun se tehdään kasvin tarpeen ja viljeltävän lohkon mukaisesti. Yara Kotkaniemen koetilan lannoituskokeet osoittavat vuodesta toiseen, että fosforilannoitus kannattaa tehdä viljavuustutkimuksen ja ympäristökorvauksen määrillä. Huononlaisessa luokassa paras sato saadaan, kun lannoitteena on YaraMila Y 5. Viidensadan kilon käyttömäärällä, siitä tulee 100 kg typpeä, 23 kg fosforia, 50 kg kaliumia sekä 15 kg rikkiä. Tämä ravinnemäärä riittää noin 5 000 kilon sadolle ja on hyvä pohja, kun lannoitusta tarkennetaan kasvukaudella.

Suomessa kasvukauden alku on nopea ja ravinteet tulevat tehokkaimmin kasvin käyttöön sijoituslannoituksena. Kylvölannoitusmäärän liiallinen pienentäminen on riski erityisesti kuivina keväinä. Mikäli vilja ei pensastu nopeasti maata peittäväksi, on vaarana, että myöhemmin kesällä jälkiversonta riistäytyy käsistä ja vettä haihtuu tarpeettomasti paljaasta maasta. Oikea-aikainen kylvö ja tasapainoinen lannoitus tuottavat rehevän oraan ja paljon tähkiä.

Tarkenna

Kasvin typpilannoitustarve vaihtelee merkittävästi kasvukausien välillä ja lohkon eri osissa. Tässä kohtaa lannoitusta voidaan parantaa sekä viljelyn taloudellista tulosta että viljelyn ympäristöystävällisyyttä. Ravinteita ei kannata tuhlata, eikä jättää ottamatta hyvänä vuotena huippusatoa. Lisälannoitus on kehittynyt viime vuosina merkittävästi teknisen kehityksen myötä, ja tutkittua tietoa on kertynyt Yaran asiakkaille jo vuosikymmenten ajan.

Helpoin tapa oppia hallitsemaan peltojen lisätyppitarvetta on tehdä muutamalle pellolle nolla- ja ylilannoitusruudut. Lannoitteen syötön katkaisu esimerkiksi 3x3 metrin matkalta ja lannoitteen syötön lisääminen samalle matkalle, esimerkiksi 50 kiloa per hehtaari (kg/ha) alueelta, avaa näkymän typen käyttäytymiseen omilla pelloilla. Kun ruutuja tekee eri multavuusluokkiin, riittää ihmeteltävää koko kesäksi.

Lannoittamattoman nollaruudun kasvusto kertoo paljonko maasta vapautuu typpeä. Kokemuksen mukaan erot ovat valtavia. Savimaalla oras kituu keväästä asti ja hyvässä kunnossa oleva hietamaa voi puskea kasvua jopa juhannukseen asti. Kun ylilannoitusruutu alkaa erottua, on aika tehdä lisälannoitus. Ero ylilannoitusruudun ja talousviljelmän välillä kertoo, että kasvusto on käyttänyt kylvölannoitteen ja kasvu alkaa hidastua.

Lisälannoitteessa on oltava rikkiä mukana, varsinkin nyt toisen sateisen syksyn jälkeen. Viime keväänä saimme paljon yhteydenottoja kasvustojen vaaleuteen liittyen ja syynä oli usein rikin puute. Tämä näkyi myös Yara Kotkaniemen rikkikokeissa. Kaura tuotti yli 1 000 kiloa ja ohra 660 kiloa suuremman sadon hehtaarilta, kun rikkiä oli käytetty 16 kg/ha.

Kohdista oikein

Lohkon sisäisen vaihtelun huomioiminen lisälannoituksessa on täsmäviljelyä, jolla voi parantaa satoa ja sadon laatua. Korrenkasvuvaihe on kriittisin hetki vaikuttaa satotasoon. Normaalisti tämä jakso kestää neljä viikkoa, mutta kuivuus tai kylmyys voi vaikuttaa viikon suuntaansa. Viileinä vuosina, ja jos vettä on sopivasti, pitkä korrenkasvuvaihe lisää versoutumista ja jyvälukumäärää. Kuivalla kaudella vilja kiirehtii pääverson kehitystä ja sato jää niukaksi.

Kasvuolosuhteet ja multavuus vaihtelevat myös lohkon sisällä, ja siksi tarvitaan Atfarm-satelliittipalvelun lisälannoituskarttoja. Karttojen avulla saadaan tehostettua kasvua niissä osissa lohkoa, joissa ravinteiden määrä rajoittaa kasvua. Parhaat kohdat jätetään lannoittamatta, jotta vältytään lakoutumiselta. Kovin heikosti kasvavat kohdat rajataan myös pois, ettei ravinteita jää käyttämättä.

Atfarm-satelliittipalvelu muuttaa kasvuston satelliittikuvan biomassaa kuvaavaksi vyöhykekartaksi, jonka avulla voit helposti laatia tarkan lisälannoituskartan täsmälannoituksen pohjaksi. Pääset kokeilemaan palvelua ilmaiseksi osoitteessa www.at.farm/fi ja parasta palvelussa on, että sinun ei tarvitse investoida uusiin koneisiin. Voit tehdä täsmälevityksen yksinkertaisimmillaan olemassa olevalla pintalannoittimella matkapuhelinta apuna käyttäen.

Ensi kesäkuun aikana seuraamme typen vapautumista ympäri Suomen.
Tee sinäkin omat ruutusi ohjeemme mukaan ja tule mukaan keskusteluun!