Syysviljat hyvä keino tasata riskejä

Syysviljat ja syysöljykasvit ovat selvinneet kuivasta kesästä erinomaisesti. Niukat kevätsateet saivat syysviljat kasvamaan todella komeiksi. Kannattaakin siis ottaa syyskylvöisiä kasveja mukaan viljelykiertoon, koska ne tasaavat satovuosien vaihtelua.

Erityisesti syysvehnä on maanparannuskasvi, koska sillä on viljoista suurin juuristo. Maanparannusvaikutus on helppo nähdä savimaassa. Suuri olkisato saattaa tosin aiheuttaa päänvaivaa seuraavan vuoden kylvöissä.

Syyskylvöihin pitää valmistautua ajoissa, jotta kylvötyöt onnistuvat puintien välissä. Siemenet ja lannoitteet tarvitsee varata valmiiksi etukäteen.

Syyslannoituksella varmistetaan hyvä orastuminen ja vahva kasvusto. Fosforia ja kaliumia tarvitaan talven varalle. Ympäristökorvauksen kolmenkymmenen kilon typpiraja rajoittaa kuitenkin syyslannoitusta, joten pääosalla lohkoista kannattaa varautua kevään ensimmäiseen lannoitukseen moniravinteisella lannoitteella. Seitsemän tonnin vehnäsadon saavuttamiseen tarvitsee noin 28 kiloa fosforia hehtaarille.

Suositus syyslannoitukseen on YaraMila Y 6 200 kg/ha, kun fosforia saa lannoituksessa käyttää. Syyslannoitukseen sopii YaraMila NK 2 136 kg/ha, kun fosforilannoitukselle ei ole tarvetta.

Kuuntele myös podcast-jaksot syysviljojen ja syysöljykasvien viljelyn edellytyksistä.