kesäkuuta 26, 2020

Terveiset Agrofood-ekosysteemin pilottitiloilta

Yara vieraili kesäkuun lopussa HKScanin Kariniemen sankareilla. Tilakierroksilla Taija Saari Yarasta teki typenottomittauksia viljelijöiden vehnälohkoilta. Pellolla kävellessä syntyi monipuolista keskustelua ravinteista ja muusta viljelyyn ja maatalouteen liittyvistä asioista. Tällaiset keskustelut ovatkin tilakäyntien parasta antia. ”Molemmat oppivat uutta”, sanoo Taija. Mukana tilakäynneillä oli myös Tony Erlands HKScanilta.

Täsmälannoitus on — Kari Kössin tila Oripäässä on yksi mukana olevista pilottitiloista.

Kymmenen tilan pilotissa perehdytään kevätvehnän viljelyn saloihin, tavoitteena on pienentää tilakohtaista hiilijalanjälkeä ja sitä kautta Kariniemen Broilerin hiilijalanjälkeä. Yleisesti kuivuus on vaivannut viljanviljelyä, mutta hyväkasvuisiakin lohkoja löytyi. Näille oli tehty lisälannoitusta muun muassa Yaran Atfarmin ja Yara N-sensorin avulla. Täsmälannoitus ja Yaran matalan hiilijalanjäljen lannoitteet ovat merkittävä osa kohti hiilineutraalia tuotantoa.

Kevätvehnän typenotto vaihteli paljon. Maasta oli vapautunut typpeä keskimäärin 25–35 kiloa hehtaarilta ja kuivuus näyttää haittaavan osalla lohkoista myös typen vapautumista maasta. Talousviljelmissä oli vehnän maanpäällisissä osissa 70–80 kiloa typpeä ja lisäksi juuristo on sitonut ravinteita. Kylvölannoituksen ravinteet on otettu jo kasviin. Suurin mitattu arvo oli 110 kiloa typpeä hehtaarilla ja kyseinen kasvusto onkin hyvässä kasvuvauhdissa. Ylilannoitusruudut eivät juurikaan erottuneet muusta kasvustosta. Sadetta kaivataan nopeasti, jotta satoa tulisi vielä lisää ja valkuaisen nostoa pohditaan kunhan vehnä on kukkinut.

Atfarmilla voit täsmälannoittaa viljasi jo tänä kesänä

Kohdistamalla lisälannoitus Atfarmilla sinne, mistä siitä saa parhaan hyödyn, on samalla ravinnemäärällä mahdollisuus parempaan tulokseen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun sato-odotus on korkea, eivätkä sallitut typpimäärät riitä tuottamaan ostajan vaatimaa sadon valkuaistasoa.