Luonnon monimuotoisuus

Yaran maa-alue kattaa Siilinjärvellä noin 4100 hehtaaria, josta suurin osa on kaivostoiminnan käytössä.

Tavoitteena on pitkällä aikavälillä aikaansaada positiivinen vaikutus vaikutusalueemme luonnon monimuotoisuuteen. Tähän pääsemiseksi huomioidaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen osana normaalia toimintaa, edistetään luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä toimintamme elinkaaren kaikissa vaiheissa sekä tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa kehittäessä sekä ottaessa käyttöön periaatteita ja käytäntöjä, joilla arvioidaan ja seurataan luonnon monimuotoisuuden tilaa, sekä välitetään, minimoidaan, lievennetään ja/tai kompensoidaan luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtäviä toimenpiteitämme ovat mm.

• Luonnontilaisten alueiden säilyttäminen
• Vieraskasvilajien kuten jättiputki, jättipalasmi ja komealupiini poistot
• Luonnontilaisten ja maisemoitujen alueiden hoitotoimet, monimuotoisen kasvilajiston huomiointi maisemoinneissa
• Liito-oravien pesäpönttöjen asennukset

Kaivostoiminnoille on laadittu luonnon monimuotoisuuden hallintasuunnitelma, jossa olemme muun muassa sitoutuneet kaivosalueella olevien metsälaikkujen ja luontoarvoltaan tärkeiden alueiden säilyttämiseen.

Millaista monimuotoisuutta alueeltamme löytyy

Kaivostoiminnan myötä kaivosalueelle on muodostunut luontotyyppejä, joita siellä ei olisi ilman kaivostoimintaa. Raasion käytöstä poistettu rikastushiekka-allas on merkittävä vesilintujen syys- ja kevätmuuton ruokailu- ja levähdyspaikka. Altaalla on jokisuistoihin ja mataliin merenrantoihin verrattavia alueita. Kahlaajien määrä sekä lajien kirjo ja erikoisuus ovat ainutlaatuiset verrattuna muun Sisä-Suomen lajistoon. Yleisessä käytössä oleva Raasion lintutorni on suosittu lintubongareiden retkikohde. Alueella on lisäksi lintuyhdistys Kuikan kahlaajarengastusasema.

Alueen pesimälinnustoon kuuluvat yleisesti vesi- ja lokkilinnut. Lokeista yleisimpinä lajeina alueella näkyvät nauru-, kala- ja pikkulokki. Vesilinnuista tyypillisiä pesimälajeja allasalueilla ovat telkkä, tavi, haapana, jouhisorsa ja sinisorsa. Allasalueet tarjoavat ravintoa myös petolinnuille. Vuosittaiseen pesimälajistoon kaivosalueella tai sen läheisyydessä kuuluvatkin mm. tuulihaukka, nuolihaukka, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, huuhkaja ja suopöllö.

Kaivosalueen avoimet ja aurinkoiset suuret aukeat suosivat päiväperhosia, joiden määrä onkin moninkertainen kaivostoimintaa edeltävään aikaan verrattuna.

Yaran alueella on myös paljon metsäisiä alueita. Metsänhoitoa pyritään toteuttamaan monimuotoisuutta edistäen, kuten jättämällä riistaryteikköjä, ylläpitämällä erilaisia metsäluontotyyppejä ja jättämällä kaatuneet puut paikoilleen. Alueella tavataankin säännöllisesti muun muassa hirviä sekä toisinaan myös ilveksiä, karhuja ja susia.

Miten monimuotoisuutta turvataan

Alueiden käytön tehostamisella on suoria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.  Esimerkiksi läjitysalueiden laajennustarpeissa pyritään ensisijaisesti hyödyntämään jo käytössä olevia alueita. Pastalaitoksen eli rikastushiekan sakeutuslaitoksen käyttöönotolla vuonna 2017 vältettiin rikastushiekka-alueen laajentaminen. Jaakonlammen vuonna 2022 avatun louhoksen tarvitsema lisätilavuus sivukiville saatiin hyödyntämällä olemassa olevia läjitysalueita, ja vältettiin uuden läjitysalueen käyttöönotto.

Kaivosalueen toimintojen suunnittelussa huomioidaan myös alueella olevien metsälaikkujen ja luontoarvoiltaan tärkeiden alueiden säilyminen. Kaivoksella elää esimerkiksi liito-oravia. Mikäli toimintoja on jouduttu sijoittamaan liito-oravien elinpiirien alueelle, on lisääntymis- ja levähdysalueen heikentämiselle tarvittu luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa. Elinpiirin heikkenemistä on kompensoitu sijoittamalla liito-oraville pesäpönttöjä vanhojen elinpiirien läheisyyteen. Vuonna 2020 pesäpönttöjä sijoitettiin noin 50 kpl ja vuoden 2021 aikana noin 40 kpl.

Ennen louhostoiminnan aloittamista Jaakonlammen louhoksen alueella kasvoi idänlehväsammalta ja valkolehdokkia, jotka ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kasvilajeja. Niiden kasvupaikoilla toimittaessa tarvittiin lupa poiketa kasvilajien rauhoitussäännöksistä. Saimme luvan turvata kasvien elinolot siirtämällä ne uuteen kasvupaikkaan kaivosalueella. Siirrot tehtiin vuosien 2021–2022 aikana. Siirtojen onnistumista seurataan yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja asiantuntijoiden kanssa.