Broileritilalla keskiössä energiaomavaraisuus ja hyvä sato

Oittisen tilalla on tehty lukuisia satsauksia uusiutuvaan energiaan ja broilerien ruokintaan. Rehun on oltava korkealuokkaista, jotta tavoiteteuraspaino saavutetaan oikeaan aikaan. Typen lisälannoituksella turvataan rehuviljan riittävä valkuaispitoisuus.

Sastamalalaisen Oittisen broileritilan maamerkkinä toimii komea tuulivoimala. Se tuottaa suotuisana vuonna tilan isännän Jussi Oittisen mukaan 60–70 prosenttia sähkön tarpeesta. Tuulivoimala ei ole kuitenkaan ainoa uusiutuvan energian lähde tilalla.

”Kanaloissa lämmitys tapahtuu hakkeella, puupelletillä ja kauran kuorella. Osa näistä lämmitysraaka-aineesta saadaan omalta tilalta. Myös viljakuivureissamme on käytössä bioenergia”, Oittinen kertoo.

Tilan energiaomavaraisuutta halutaan silti kehittää edelleen. Tällä hetkellä Oittisella on tukihakemus vetämässä aurinkopaneeleihin.

Uusiutuvan energian investoinneillaan Oittisen tila on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 350 henkilöauton päästöjen verran vuodessa. Kiitoksena tekemistään panostuksista HK Scan myönsi tilalle viime vuonna ympäristöpalkinnon.

Tänä vuonna HK Scan valitsi Oittisen myös vuoden broilerituottajaksi. Yksi tärkeimmistä syistä valinnalle olivat tilan eteen tehty pitkäjänteinen työ eri osa-alueilla sekä broilerin toimitusvarmuus ja tasalaatuisuus.

Kanaloissa on oltava ensimmäisinä vuorokausina yli 30 asteen lämpötila. Lämmitys tapahtuu niissä bioenergialla.

Oman tilan viljaa ja Satarehun rehuseosta

Oittinen käyttää broilereiden ruokinnassa oman tilan viljaa sekä Satarehun rehuseosta. Satarehu on 30 broilerinkasvattajan omistama rehutehdas Vampulassa, ja Oittinen toimii yhtenä rehutehtaan osakkaana.

Tilalla on viljelyssä 145 peltohehtaaria, joilla tuotetaan kevätvehnän ja kauran ohella kevätrapsia viljelykiertoa monipuolistamaan.

”Vehnäsato menee suoraan omaan käyttöön ja kattaa noin 65–70 prosenttia meidän tarpeesta, loppu vehnä ostetaan tilalle. Kaura toimitetaan Satarehulle, jossa se kuoritaan ja käytetään broilerin rehuseoksen valmistukseen”, Oittinen kertoo.

Nämä untuvikot ovat kolmen vuorokauden ikäisiä ja syövät Satarehulta tulevaa pelletöityä ja murennettua starttirehua. Viiden päivän ikäisinä lintujen ruokintaa aletaan täydentämään vehnänjyvällä.

Tavoitteena isot sadot

Broileritilalla tulos tehdään aina ensi sijassa kanalassa. Kuitenkin myös viljan viljelyllä on merkittävä rooli tilan talouteen. Mitä enemmän tila tuottaa tarvitsemastaan rehusta itse, sitä tarkemmin tietää rehun koostumuksen ja voi itse vaikuttaa siihen. Omaa rehua käytettäessä myös rehukustannukset ovat usein pienemmät, Oittinen pohtii.

”Tavoittelemme aina isoja satoja ja tuotantopanokset annetaan sen mukaan. Lannoituksen on oltava sillä tasolla, että se korvaa runsaan sadon mukana poistuvan ravinnemäärän.”

Sadon määrän ohella myös laatuun kiinnitetään tilalla runsaasti huomiota.

”Valkuainen on tärkeää saada nostettua riittävälle tasolle, sillä muutoin rehuvalkuaista on ostettava erikseen. Myös isojyväisyys on tavoiteltavaa, sillä se parantaa maittavuutta”, Oittinen selittää.

Tilalla on ollut useampi vuosi käytössä sama lannoitusresepti. Keväällä kylvön yhteydessä annetaan lannoitteena YaraMila NK 1 tai YaraBela Hivensalpietari, joista kasvusto saa typpeä, kaliumia ja hivenravinteita. Kaikki kasvien tarvitsema fosfori tulee keväällä pelloille levitettävästä broilerinlannasta.

YaraBela Sulfan lisälannoitukseen

Typpilannoituksessa Oittisen tila hyödyntää nitraattidirektiivin maksimitasoa. Kylvön yhteydessä kasvusto saa noin 140 kiloa typpeä, kun huomioidaan sekä lannoitteista että broilerin lannasta tuleva typpi. Lisälannoituksen myötä typpitaso nousee lähelle 170 kiloa.

Lisälannoituksena annettava YaraBela Sulfan turvaa riittävää typen ja rikin saantia kasvukaudella. Lisätypen ansiosta sadon valkuaistaso saadaan nousemaan broilerien kannalta riittävälle, 14–15 prosentin tasolle.

Typen lisälannoitus on tärkeää antaa kasvuston tullessa tähkälle, kun halutaan nostaa sadon valkuaistasoa sadon määrän kasvattamisen sijaan, Yara Suomen viljojen ja öljykasvien kehityspäällikkö Anne Kerminen muistuttaa.

”Valkuaistason optimoinnin lisäksi jaetussa lannoituksessa on se etu, että lannoitussuunnitelmia on mahdollisuus muokata kasvukauden edetessä tarpeen mukaan.”

Lue koko artikkeli Leipä leveämmäksi -lehdestä sivulta 13 alkaen

Kuuntele artikkeli äänikirjana Leipä leveämmäksi -podcasteista