Atfarm – levityskarttoja nurmilla

Atfarm on Yaran satelliittiteknologia, joka tuo N-Sensor-teknologian jokaisen viljelijän, myös nurmiviljelijän, ulottuville. Voit jakaa Atfarmin peltolohkot neuvojasi kanssa, ja nopeuttaa siirtymistäsi nurmien täsmälannoittajaksi.

Mervi Seppänen

Atfarmista löydät N-Sensorin nurmialgoritmin, joka mahdollistaa Yaran lannoitteiden levityskarttojen tekemisen nurmilohkoille. Atfarmin levityskarttoja voit tehdä lannoitteenlevittimelle, jossa on määränsäätöautomatiikka. Toinen vaihtoehto on hyödyntää Atfarm-levityskarttoja mobiilisovelluksessa ja säätä lannoitemäärää nopeuden tai virtausnopeuden mukaan.

Tavoitteena suurempi ja tasalaatuinen sato sekä resurssitehokkuus

Nurmet pystyvät hyödyntämään tehokkaasti lannoitetypen. Uusien nurmilajikkeiden biologinen ja taloudellinen optimi typpilannoitukselle on yli 300 kg typpeä hehtaarille, kun ympäristökorvauksen enimmäismäärä vähämultaisille tai multaville maille on 240 kg typpeä hehtaarille.

Atfarm-levityskartat mahdollistavat käytettävissä olevan typen kohdentamisen peltolohkolla alueille, joilla typelle on suurin satovaste. Näin tasoitetaan nurmilohkon vaihtelua, vähennetään yli- ja alilannoitettuja alueita ja tasoitetaan nurmirehun laatua peltolohkon sisällä. Tarkennetulla typpilannoituksella saavutetaan parempi resurssitehokkuus, eli lannoitetyppi ohjautuu tehokkaammin sadonmuodostukseen. Säästöä syntyy, kun säilörehun tuotantokustannukset alenevat suurentuneen sadon myötä ja lannoitteen käyttömäärä tarkentuu.

Yaran lannoiterakeiden tasalaatuisuus ja tasainen levitettävyys mahdollistavat täsmälannoituksen hyötyjen realisoinnin.

Kokeile ensin parhaille lohkoille ja ensimmäiselle sadolle

Atfarm-levityskarttojen teko kannattaa aloittaa parhaille peltolohkoille, joiden peruskunnosta on huolehdittu ja joilla on siten suuri satopotentiaali. Ensimmäinen nurmisato on suurin ja laadukkain ja sen vaikutus maitotuotokseen on merkittävä. Siksi Aftarm-levityskartta kannattaakin tehdä erityisesti ensimmäisen sadon lannoitukseen.

Atfarm-levityskarttaa tehdessä kannattaa käyttää edellisen vuoden ensimmäisen sadon N-Sensor-biomassakarttaa. Ennen biomassakartan valintaa kannattaa tarkastaa, esiintyykö peltolohkolla vaihtelu silmämääräisesti samanlaisena koko kasvukauden ajan, eri säilörehusatojen kasvaessa. Katso yksityiskohtaiset ohjeet sivun alaosasta, kohdasta ”Ohjeet Atfarm-levityskarttojen tekoon nurmilla”.

Miksi nurmilla täsmälannoitukseen vasta nyt?

Yara on kehittänyt N-Sensor-täsmälannoitusteknologiaa yli kaksikymmentä vuotta. Tälle kasvukaudelle sen algoritmit ovat käytössä myös Atfarm-palvelun levityskartoissa. N-Sensor-teknologia mittaa kasvuston typenottoa ja pystyy tunnistamaan tarkasti kasvuston typentarpeen.

Viljoilla eri lajien ja lajikkeiden typenoton mittaamista varten N-Sensoriin on kehitetty omat algoritmit. Nurmien N-Sensor-algoritmiä on kehitetty Yarassa usean vuoden ajan tekemällä tuhansia mittauksia nurmikasvustoista. Nurmet ovat lajirunsaita seoskasvustoja, minkä vuoksi tarkan nurmialgoritmin kehittäminen on ollut haastavampaa kuin viljoilla. Säilörehunurmien sato korjataan kaksi tai kolme kertaa kasvukauden aikana, mikä haastaa kehitystyötä, sillä nurmikasvustojen lajikoostumus muuttuu kasvukauden edetessä.

Ohjeet Atfarm-levityskarttojen tekoon nurmilla

1. Voit käyttää Atfarm-levityskarttoja joko lannoitteenlevittimellä, jolla on määränsäätöautomatiikka tai Atfarm-mobiilisovelluksella ilman ao.  ominaisuutta lannoitteenlevittimellä. 

2. Tee peltorajat Atfarmiin joko piirtämällä tai tuomalla VIPU-palvelusta. 

3. Valitse edustava kasvustokartta edellisen vuoden ensimmäisestä sadosta. Sitä ennen on hyvä vertailla peltolohkon biomassaa eri sadoissa: esiintyykö vaihtelu silmämääräisesti aina samassa kohden peltoa? Nurmilohkon apilapitoisuus tulisi olla noin alle 20 prosenttia. 

4. Tarkista valitsemasi päivän pilvisyys ´peltonäkymä´. Pilvet näkyvät kuvassa vaaleampina kohtina. Vaihda takaisin ´optimoitu kartta´. 

5. Mikäli peltolohkolla on alueita, joilla ei kasva mitään (esim. liittymän tiivistymä, kartalta puuttuva rakennuspaikka tms.), kannattaa tällainen reuna-alue piirtää pois levityskartalta. Alue laskee keskimääräistä typen levitysmäärää peltolohkolla.

6. Tee levityskartta

  • Valitse lannoitelajiksi joko listalta löytyvä lannoite tai ’muu rakeinen lannoite’. 
  • Mikäli valitsit ’muu rakeinen lannoite’, lisää valitsemasi lannoitelajin typpipitoisuus 
  • Tarkista, että ohjelman antama minimityppimäärä on heikoillekin kohdille riittävä, yli 60 kg N/ha. Maksimi ei tulisi ylittää 140 kg N/ha. 
  • Tee levityskartta. Mikäli käytät sitä lannoitteenlevittimessä, tee rasterikartta, mikäli taas Atfarm-mobiilisovelluksessa, tee vyöhykekartta. 
  • Tarkista, että levitysmäärä eri kohdissa peltoa vastaa kokemuksia peltolohkon vaihtelusta.

7. Vie levityskartta lannoitteenlevittimellesi sopivassa tiedostomuodossa tai puhelimellasi Atfarm-ohjelmaan.

Atfarm-mobiiliapplikaation avulla levityskarttoja voi käyttää myös ilman lannoitteenlevittimen määränsäätöautomatiikkaa.
Atfarm-mobiiliapplikaation avulla levityskarttoja voi käyttää myös ilman lannoitteenlevittimen määränsäätöautomatiikkaa.