Sokerijuurikkaan kasvuvaiheet

Sokerijuurikas on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäinen vuosi on ns. vegetatiivinen vaihe, jossa kasvi kasvattaa juuren ja sokerisadon, joka korjataan sokerintuotannon raaka-aineeksi. Siementuotantovaihe alkaa kylmän talvikauden jälkeen, jolloin sokerijuurikas kasvattaa kukinnon ja tuottaa siemeniä. Jotkin yksilöt kasvattavat kukkavarren jo ensimmäisenä vuotenaan, jolloin ne tuottavat itäviä ns. villijuurikkaan siemeniä. Villijuurikas on vaikea rikkakasvi juurikasmailla. Kukkavarret tulisi aina poistaa kesällä.

Itäminen ja taimettuminen

Itämis- ja taimettumisvaihe on sokerijuurikkaan herkin kasvuvaihe. Jotta sokerijuurikas ehtii käyttää koko kasvukauden hyväkseen, kylvö tehdään heti kun se on mahdollista maan ja sen lämpötilan salliessa. Suuri lehtimassa ja nopea kasvuston peittävyys ovat avaimet suureen sokerisatoon. Jos rivivälit umpeutuvat juhannuksena, on satopotentiaali erittäin hyvä. Alkukehitys on usein erittäin hidasta johtuen maan ja ilman lämpötilasta. Alkukasvua voidaan kiihdyttää käyttämällä esi-idätettyä siementä ja nestemäistä starttfosforilannoitusta osana kevätlannoitusta. 

• Typpi ja fosfori nopeuttavat alkukehitystä.
• Fosfori nopeuttaa erityisesti juurimassan kehittymistä.
• Mangaani tehostaa yhteyttämistä.
• Sinkkiä tarvitaan entsyymien toimintaan kasvissa kasvun tehostamiseksi.

Lehtimassan kehittyminen

Kun sokerijuurikas on päässyt 6. lehtivaiheeseen, lehtien kasvu kiihtyy. Rivivälien täyttyessä lehtimassan pinta-ala on noin kolme kertaa suurempi kuin pellon pinta-ala. Sokerijuurikas pystyy tällöin hyödyntämään jopa 80–90 prosenttia valosta ja lämpösäteilystä.

• Typpi lisää lehtimassan kasvua, nopeutta ja lehtien kokoa.
• Kalium vaikuttaa veden ja ravinteiden liikkumiseen kasvissa.
• Mangaani tehostaa yhteyttämistä.
• Magnesium lisää lehtivihreän määrää.

Juuren kasvuvaihe

Kun lehtimassa on saavuttanut maksimin, sokerijuurikas alkaa varastoida energiaa juuriin seuraava kasvukautta varten. Lehtimassan määrä pysyy vakaana aluksi mutta lopulta vanhimmat lehdet alkavat kuolla ja uusia ei enää synny. Sokerin muodostuminen kiihtyy. 

• Typpi ylläpitää lehtien kasvua.
• Fosfori toimii energialähteenä sadonmuodostuksessa.
• Kalium parantaa kasvin vesitaloutta.
• Rikki lisää satoa.
• Mangaani tehostaa yhteyttämistä.
• Magnesium lisää lehtivihreän määrää.
• Boori parantaa juuren laatua ja säilyvyyttä.

Tuleentuminen

Juuren kasvu ja sokerin muodostus jatkuvat. Syksyä kohden se kuitenkin hidastuu lämpötilan ja valon määrän vähetessä. Kasvin valmistautuessa talveen yöpakkasilla on todettu olevan vaikutusta sokerin siirtymiseen juureen.