Tasapainoisen lannoituksen tueksi viljelykierto ja kastelu

Kimmo Mäkelän tilalla Kalajoella toteutettiin Yaran tilakoe, jossa Annabelle-perunalajikkeella saavutettiin lähes 60 tonnin hehtaarisato. Suuren ja laadukkaan sadon taustalta löytyy onnistunut viljelykierto. 

Viljelykierrolla voi olla eri tavoitteet 

Viljelykierrolla voi olla erilaisia tavoitteita perunalle, ja se näkyy viljelykiertoon valittavissa kasvilajeissa. Tautipaineen vähentämistä tavoitellaan viljelykierrolla, jossa välikasveina ovat esimerkiksi sinappi, rapsi tai ruis.  

Kun tavoitteena on maan rakenteen parantaminen, viljelykiertoon otetaan mukaan typensitojakasveja ja nurmea, sekä vähennetään maan muokkausta. Tämä parantaa paitsi maaperän rakennetta, myös sen orgaanisen aineksen määrää ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta typpeä. 

Vertailtaessa yllä mainittuja erilaisia viljelykiertoja havaittiin, että kaikilla niistä oli perunapellon mururakennetta parantava vaikutus. 

Viljelykierto suuren perunasadon taustalla  

Yaran tilakokeissa Kalajoella saavutettiin optimaalisella lannoitus- ja kasvinsuojeluohjelmalla suuri ja laadukas, lähes 60 tonnin hehtaarisato, perunalle.  

Perunalohkon viljelykierto alkoi vihantaviljalla, joka toimi samalla apilapitoisen nurmen suojaviljana. Perustamisessa käytettiin karjanlantaa. Vihantavilja murskattiin, jonka jälkeen peltolohko oli kaksi vuotta apilapitoisella nurmella.  

Nurmen päättämisen jälkeen perunaa viljellään lohkolla kuusi vuotta. Koevuonna perunavuosia oli takana kaksi.  

Kimmo Mäkelä pitää apilapitoista nurmea hyvänä esikasvina perunalle.  

”Apilapitoisen nurmen vaikutus näkyy selkeästi ensimmäisenä perunavuonna, jolloin typpilannoituksen määrää alennetaan 5–10 kilolla hehtaaria kohti. Myös pellon mururakenne on selvästi parantunut.” 

Pitkä viljelykierto ja välivuodet perunantuotannossa vaativat ylimääräistä peltoalaa, mutta Mäkelä kokee hyödyt niin merkittäviksi, että viljelykierto on tullut jäädäkseen. 

Perunan kaliuminsaannin viljelykierron aikana turvaa Yara BIOTIITTI, ja kalsiumin lähteeksi käytetään pieni määrä kipsiä. Yaran tilakokeessa kalsiumin lähteenä käytettiin YaraLiva NITRABORia. 

Huomio myös kasvukauden toimenpiteisiin 

Perunalajikkeelle suositeltu typpitaso toteutetaan istutusvaiheessa ja täydennetään riittävällä fosfori- ja kaliumlannoituksella. Jotta istutuksessa tehdyt satsaukset kasviravitsemukseen saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti, on myös kasvukauden ravinnehuoltoon kiinnitettävä huomiota.  

Lehtilannoituksella varmistetaan erityisesti fosforin, magnesiumin ja kaliumin riittävyys. Petlalla tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että vahvalla lehtilannoitteella pystytään turvaamaan perunan magnesiumin tarve. Kasvukauden aikaisella YaraVita MAGTRAC -lehtilannoitusohjelmalla saadaan jopa 2,5 kiloa magnesiumia hehtaarille. 

Sateisina kesinä helposti huuhtoutuvien ravinteiden täydennyksestä on myös huolehdittava. Yara tutkii -webinaarissa neuvoja Dennis Grönroos toi esille, että laadukkaan perunan tuottaminen voi vaatia jopa rakeisen KALIUMSULFAATIn levitystä.  

Kastelulla voidaan tehostaa typenkäyttöä 

Kastelun mahdollisuus vähentää luonnollisesti kuivien jaksojen aiheuttamaa perunasadon määrän alentumista sekä laatutappioita. 

Grönroos muistutti Yara tutkii -webinaarissa myös kastelun ajoittamisen tärkeydestä. Kastelu tulee aloittaa jo varhain, kun rönsyn kärkiin alkaa muodostua ’koukkuja’. 

Tutkimuksissa kasteluveden määrän sopeuttaminen perunan kasvurytmiin puolestaan tehosti juuriston kehitystä ja typenottoa, sekä paransi typenkäytön tehokkuutta.