Kumina

Kuminan lannoitus

Kumina sopii erinomaisesti viljatilan viljelykiertoon. Sen hoitotyöt ajoittuvat lomittain viljojen kanssa ja varastotilantarve on viljoja pienempi. Parhaat kuminasadot ovat olleet Suomessa 1 700–1 800 kg/ha. 2–3 kuminavuoden jälkeen peltomaan rakenne on parantunut selvästi ja samalla saadaan katko viljojen tautikiertoon.

Kuminan viljelyyn kannattaa panostaa jo etukäteen. Pelto kalkitaan tarvittaessa ja kestorikkakasvit torjutaan esikasvilta. Hyvän sadon edellytyksenä on tasainen taimisto. Kuminan voi kylvää puhtaana kasvustona tai aluskasvina ohralle tai palkokasveille. Ensimmäisen vuoden rikkatorjunnassa tulee olla huolellinen.

Perustamisvuoden lannoitus

Parhaat kuminasadot on saatu kivennäismailta, multamailla rikkakasvien torjunta voi olla työlästä. Kasvupaikan pH:n pitää olla yli 6,3 ja pellon booritilaan sekä tarvittaessa boorilannoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomioita. Rikki vaikuttaa aromaattisten yhdisteiden muodostumiseen. Perustamisvaiheessa voidaan antaa koko viljelykierron tarvitsema fosforilannoitus esim. Starttifosfori-lannoitteena tai se voidaan antaa vuosittain YaraMila -kevätlannoituksena. Luken (MTT) tekemien lannoituskokeiden tuloksista näkyy, että kuminakierron aikana maan fosfori- ja kaliumtila laskee, ellei tarpeenmukaista lannoitusta tehdä.

Kylvövuoden lannoitus voidaan jakaa, jolloin kylvön yhteydessä typpimäärä pidetään matalana (50–80 kg N/ha), lisälannoitus (40-50 kg N/ha) tehdään rivivälien umpeuduttua heinä-elokuulla. Sallitut typpilannoitusmäärät ovat kivennäismaille 160 kg/ha ja eloperäisille maille 120 kg/ha.

Satovuosien lannoitus

Kuminan kasvu käynnistyy heti lumen sulamisen aikoihin, joten todella aikainen kevätlannoitus on tarpeen. Satovuosina kannattaa käyttää riittävän korkeaa typpimäärää. Kuminan lannoituksen satovuosina voi myös jakaa, jolloin aikaisin keväällä annetaan 50- 80 kg N ja lisälannoituksena varrenkasvun alussa 30-50 kg N. Sallitut typpilannoitusmäärät ovat kivennäismaille 160 kg/ha ja eloperäisille maille 120 kg/ha.

Kumina hyötyy sadonkorjuun jälkeen tehdystä typpilannoituksesta seuraavana satovuonna, käyttömäärä 30–60 kg/ha. Tämä typpimäärä sisältyy sallittuun typpimäärään.

Ellei perustamisvaiheessa ei ole tehty fosforin varastolannoitusta tulee fosforia käyttää ainakin lohkoilla, joiden viljavuusfosfori on luokassa välttävä tai sitä heikompi. Lohkon booritilan ollessa matala käytetään YaraVita Bortrac 150 -lannoitetta, 2 l/ha. Käsittely voidaan toistaa tarvittaessa 10–14 päivän kuluttua. YaraVita Brassitrel Pro -lehtilannoite sopii hyvin kuminan hivenlannoitukseen.

Kuminasta kaikkien aikojen sato

Kesän 2019 suotuisat olosuhteet ja runsas lannoitus toivat Samuel Jussilalle maailmanluokan kuminasadon.  Sato voi hyvin olla suurin mitä kuminalla on koskaan saatu. 

Lue Leipä leveämmäksi -lehden haastattelu Samuel Jussilasta.