Artikkeli
maaliskuuta 31, 2022

Vanha turvetuotantoalue sai uuden alun

Sonkajärveltä löytyy malliesimerkki onnistuneesta metsänlannoitusprojektista. Tyhjyyttä humiseva vanha turvetuotantoalue on korvautunut vahvalla ja elinvoimaisella nuorella männiköllä. Alue on osa Sukevan yhteismetsää, jossa metsänlannoituksella on pitkät perinteet.


Henry Mantsisen (vasemmalla) mielestä Sukevan yhteismetsässä metsien hoito on toteutettu esimerkillisesti. ”Metsänhoito on jatkuvaa ja johdonmukaista. Toteutetuilla metsänlannoituksilla maksimoidaan metsän kyky tuottaa puuta sekä turvataan sopiva ravinnetasapaino ja terve kasvu.” Vieressä Ari Sirviö.
Henry Mantsisen (vasemmalla) mielestä Sukevan yhteismetsässä metsien hoito on toteutettu esimerkillisesti. ”Metsänhoito on jatkuvaa ja johdonmukaista. Toteutetuilla metsänlannoituksilla maksimoidaan metsän kyky tuottaa puuta sekä turvataan sopiva ravinnetasapaino ja terve kasvu.” Vieressä Ari Sirviö.
Henry Mantsisen (vasemmalla) mielestä Sukevan yhteismetsässä metsien hoito on toteutettu esimerkillisesti. ”Metsänhoito on jatkuvaa ja johdonmukaista. Toteutetuilla metsänlannoituksilla maksimoidaan metsän kyky tuottaa puuta sekä turvataan sopiva ravinnetasapaino ja terve kasvu.” Vieressä Ari Sirviö.
Henry Mantsisen (vasemmalla) mielestä Sukevan yhteismetsässä metsien hoito on toteutettu esimerkillisesti. ”Metsänhoito on jatkuvaa ja johdonmukaista. Toteutetuilla metsänlannoituksilla maksimoidaan metsän kyky tuottaa puuta sekä turvataan sopiva ravinnetasapaino ja terve kasvu.” Vieressä Ari Sirviö.

190 hehtaarin kokoinen alue Sonkajärvellä on vanhaa turvetuotantoaluetta, jota ollaan siirtämässä metsätalouskäyttöön. Vastaavia kohteita tulee lähitulevaisuudessa runsaasti tarjolle turvetuotannon alasajon myötä.

Vuonna 2013 alueelle on levitetty tuhkapohjaista kierrätyslannoitetta 6000 kg hehtaarille, ja sen ansiosta puusto on saanut ravinteita terveeseen kasvuun.

”Tämä männikkö on kasvanut luontaisesti alueelle metsänlannoituksen ansiosta. Istutuksia täällä ei ole tehty”, Ari Sirviö toteaa.

Sirviö toimii Sukevan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana, ja on luvannut kertoa metsänlannoituksen vaikutuksista alueen metsissä.

Tuhkapohjainen lannoite turvemaille

Yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Kiinteistöjen omistajat ovat osakkaita, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan.

Sukevan yhteismetsän alueella on paljon mustikka- ja puolukkatyypin metsää, joihin metsänlannoitus tehoaa hyvin. Metsänlannoituksissa pääpaino on ollut tuhkapohjaisissa lannoitteissa, sillä alueen turvepohjaisiin metsämaihin tuhkalannoitus on paras vaihtoehto.

”Tuhkapohjaisissa kierrätyslannoitteissa on puiden kipeästi kaipaamaa fosforia, kaliumia sekä hivenravinteita. Typpeä ne eivät sisällä, mutta lannoite neutraloi kasvualustaa, jolloin turpeen sisältämä typpi vapautuu puun käyttöön”, Yara Suomen metsälannoitteiden myyntipäällikkö Henry Mantsinen kuvailee.

Sukevan yhteismetsässä turvemaille käytetään tuhkapohjaista YaraSuna HORUS -kierrätyslannoitetta. Kangasmailla puolestaan käytössä on Yaran mineraalilannoitteet YaraBela METSÄSALPIETARI ja YaraMila METSÄN NP.

Systemaattista metsänhoitoa

Sukevan yhteismetsää on hoidettu systemaattisesti läpi vuosikymmenten. Sirviö laskee, että viimeisen kahdeksan vuoden aikana 1 300 hehtaaria, eli reilu kolmasosa alueen metsistä, on lannoitettu.

Sukevan yhteismetsän osakkaat ovat myös tehneet laskelmia, kannattaako ennemmin ostaa lisää metsää vai panostaa metsänlannoitukseen. Tulos on ollut selvä – lannoitukseen investoiminen on kannattavampi teko.

Lue koko artikkeli Leipä leveämmäksi 1/2022 -lehdestä.

Lataa Leipä leveämmäksi -digilehti