Pellon viljavuus vaikuttaa herneen lannoitukseen

Viime kesän kolmessa herneen lannoituskokeessa organomineraalinen kierrätyslannoite YaraSuna REMIX 8 (4-4-10, S 5.7) lisäsi herneen satoa keskimäärin 590 kiloa hehtaarilta verrattuna lannoittamattomaan koejäseneen, kun typpilannoitus oli 15 kg N/ha. Kokeiden satotaso vaihteli 2 880–4 460 kg/ha välillä. Kokeet toteutettiin runsasmultaisella hiuesavella, ja fosforiluokka kaikilla koelohkoilla oli välttävä. 

Palkokasvien lisäksi matalatyppinen, mutta runsaasti fosforia ja kaliumia sisältävä YaraSuna REMIX 8 soveltuu hyvin erikoiskasveille ja syysviljojen kylvölannoitukseen. Tuote on kloorivapaa. 

Herneen viljelyssä hyvä maan rakenne tärkeää 

Herneen lannoitusta kannattaa lähteä suunnittelemaan tarvittavasta typpimäärästä. Suositeltava määrä on 15–30 kiloa typpeä hehtaarille esikasvista ja maan multavuudesta riippuen. Savimailla typpilannoitusta tarvitaan enemmän kuin multavilla mailla. Kun kylvää hernettä lohkolle ensimmäistä kertaa, typensitojabakteereita on maassa niukasti, ja tällöin lannoitus kannattaa mitoittaa yläkanttiin. 

Kun tarvittava typpimäärä on päätetty, valitaan lannoite, josta saadaan riittävästi fosforia, kaliumia ja rikkiä. Lohkon mahdolliset hivenravinnepuutokset kannattaa korjata YaraVita-lehtilannoitteilla. Herneen viljelyssä hyvä maan rakenne sekä fosfori-, kalium- ja rikkilannoitus ovat usein sadonmuodostuksen kannalta tärkeämpiä kuin typen määrän kasvattaminen. Herneen juuristo on suhteellisen suppea, mikä rajoittaa sen fosforin ja muidenkin ravinteiden saantia maasta.  

Herneen fosforinpuutosoireet ovat moninaiset 

Fosforinpuute vähentää herneellä ravinnejuurien määrää muokkauskerroksessa ja edelleen juurinystyröiden muodostumista. Seurauksena on lyhyt ja hento kasvusto, jossa kukkien ja palkojen määrä jää vähäiseksi, ja kasvusto on myös väritykseltään vaaleaa. Yara Kotkaniemen viime kesän hernekokeissa näkyi selvästi, että fosforin ja kaliumin puute lisäsivät myös kasvuston lakoherkkyyttä.  

Myös rikki on oleellinen ravinne typensidonnan kannalta, ja varsinkin kevyemmillä maalajeilla sateisina kasvukausina siitä saattaa esiintyä puutetta. Herneen fosforin, kaliumin ja rikin saantiin kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota. 

Lannoituksen ohella maan rakenteeseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Herneen juurinystyrät sitovat typpeä parhaiten hyvärakenteisessa maassa, jossa pellon pH on vähintään 6,5. Riittävä pH parantaa myös kasvuston fosforin saantia maasta. Lisäksi hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu ja ravinteidenotto tehostuvat.