October 19, 2026

Nollaruutu nurmilohkolla kertoo maan ravinnevaroista

Kulunut kasvukausi oli aktiivinen Yaran koetoiminnassa. Yaran ravinneratkaisuja nurmelle testattiin yhteensä 12 tilakokeessa. Suotuisa kasvukausi nosti nurmisatoja, mutta lisäsi myös peltolohkojen välisiä eroja sadon määrässä. Eri nurmilohkojen nollaruutujen välillä olikin valtavia eroja.
Nollaruutu nurmilohkolla kertoo maan ravinnevaroista
Nollaruutu nurmilohkolla kertoo maan ravinnevaroista

Suuri maasta vapautuvan typen määrä herättää pohtimaan, olisiko typpilannoitusta mahdollista alentaa tulevalle kasvukaudelle. Koska mennyt kasvukausi oli maasta vapautuvan typen määrän osalta poikkeuksellinen, nurmilohkolle kannattaa tehdä ensi kesänä nollaruutuja ennen lopullista päätöksentekoa. Nollaruutu kertoo maasta vapautuvien ravinteiden määrästä ja määrän vaihtelusta erilaisina vuosina. 

Maasta vapautuva typpi varmistaa laadukkaan nurmisadon 

Kasvukaudella 2026 maasta vapautui runsaasti ravinteita, eikä matalia raakavalkuaispitoisuuksia esiintynyt suurista nurmisadoista huolimatta. Nurmikasvuston typenotto kiihtyy ensimmäisessä nurmisadossa korrenkasvun aikana, ja on suurimmillaan juuri ennen ensimmäisen nurmisadon niittoa. Sadan kilon lannoitetyppi riittää keväällä noin 4,5 t/ha laadukkaan nurmen kuiva-ainesadon tuottamiseen. Jos nurmisato on tätä suurempi, maasta vapautuvien ravinteiden merkitys nurmirehun raakavalkuaispitoisuuden ylläpitäjänä korostuu (kuva 1). 

Kuva 1 lannoitetyppi
Kuva 1. Ensimmäisen nurmisadon typenotto Yara Kotkaniemessä. Kun nurmisadon määrä nousee yli 4 t kuiva-ainetta/ha, ylläpidetään raakavalkuaista maasta vapautuvan typen turvin. Maan typpivaroja lisäävät aiemmilta vuosilta käyttämättä jäänyt karjanlannan kokonaistyppi sekä apilan sitoma typpi. 

Peltolohkon lannoitushistoria näkyville nollaruuduilla 

Nollaruutuja on totuttu tekemään viljalohkoille, mutta myös nurmilohkoilla ne antavat tärkeää tietoa maan typpivarojen määrästä sekä vapautuvan typen määrän vaihtelusta vuosien välillä.  

Maan typpivaroja lisäävät aiemmilta vuosilta viljelykasvilta käyttämättä jääneet ravinteet, karjanlannan kokonaistyppi sekä apilan sitoma typpi. Karjanlannan käytön historia näkyy hyvin nollaruudun typenotossa. Peltolohkolla, jolla karjanlantaa on käytetty vuosittain verrattain runsaasti, vapautui typpeä maasta jo ensimmäiselle sadolle yli 80 kg/ha eikä nollaruutu juurikaan erottunut lannoitetusta. Muissa tilakokeissa typen vapautuminen maasta oli maltillisempaa, noin 20–30 kg/ha. Maan typpivarat vapautuvat kasvin käyttöön vasta maaperän lämmettyä, joten kasvuunlähdön vauhdittamiseen ja nurmen satopotentiaalin muodostumiseen tarvitaan keväisin myös mineraalityppeä.  

Nollaruutu kannattaa tehdä nurmilohkolle hieman eri paikkaan useana vuonna peräkkäin. Kuivina tai viileinä kasvukausina tai peltolohkolla, jossa maassa on vähän typpivaroja, nollaruutu erottuu selkeästi. Nollaruutujen avulla on mielenkiintoista seurata myös niitä lohkoja, joilla maan typpivaroja on runsaasti. Samalla nähdään, kuinka paljon enemmän nollaruutu erottuu kuivina vuosina verrattuna tämän kasvukauden kaltaisiin vuosiin. 

Jos nollaruudut kiinnostavat nurmien lannoituksen tarkentamisessa, ole yhteydessä Yaran asiantuntijoihin.

Yhteystiedot