Punajuuri on runsaasti kaliumia ja booria vaativa erikoiskasvi, jonka kysyntä on viime vuosikymmeninä hiljaa kivunnut ylöspäin. Reijo ja Jenni Tuomolan tilalla punajuuren viljelyllä on pitkät perinteet.
Jatkuvasti kehittyvä, ison kokoluokan perheyritys vaatii runsaasti kalustoa, kuten kylmiöitä, nosto- ja pakkauskoneita, traktoreita sekä raskasta kuljetuskalustoa. Matti Tuomola Oy:lle on viime vuonna myös valmistunut tuliterä vihannespakkaamo.
Jatkuvasti kehittyvä, ison kokoluokan perheyritys vaatii runsaasti kalustoa, kuten kylmiöitä, nosto- ja pakkauskoneita, traktoreita sekä raskasta kuljetuskalustoa. Matti Tuomola Oy:lle on viime vuonna myös valmistunut tuliterä vihannespakkaamo.
Tammelalaisten Reijo ja Jenni Tuomolan porkkanantuotannosta kerrottiin laajasti vuosi sitten ilmestyneessä Yaran artikkelissa. Porkkana ei ole kuitenkaan ainoa tilalla viljeltävä juures – myös punajuurta, lanttua ja palsternakkaa löytyy tilan hikeviltä mailta.
”Aikoinaan löytyi myös nauris, mutta se jäi pikkuhiljaa pois huonon menekin takia. Punajuurta on viljelty tällä tilalla kolmisenkymmentä vuotta. Ensin se oli pelkästään torimyyntiä tuorenipuissa”, Reijo Tuomola muistelee.
Reijon isä perusti omaa nimeään kantavan Matti Tuomola Oy -perheyrityksen vuonna 1988. Reijo ja Jenni ovat luotsanneet yritystä ja tilaa vuodesta 2007 lähtien. Perheyrityksessä viljellään, pakataan ja varastoidaan juureksia.
Tuomolat viljelevät punajuurta ja palsternakkaa vuosittain 6–7 hehtaarilla, lanttua puolestaan muutamalla hehtaarilla. Määrät ovat siis selkeästi pienempiä verrattuna tilan pääkasviin, porkkanaan, jonka ala kattaa peräti 125 hehtaaria.
Porkkana on myös kysynnän suhteen selkeä ykkönen, mutta Reijon mukaan punajuurikin löytää hyvin kuluttajien lautasille.
”Ennen punajuuri oli enemmän sesonkijuures, jota meni suuria määriä lähinnä joulun aikaan. Nykyään tuntuu, että kuluttajat osaavat käyttää punajuurta enemmän ihan ympäri vuoden.”
Punajuuri on valmista nostettavaksi tyypillisesti elokuun lopulla. Kuvassa Reijo poikansa Oskarin kanssa (oikealla).
Lannoituksen kulmakivenä YaraMila HeVi 3
Punajuuri ei Reijon mukaan ole erityisen vaatelias viljelykasvi, kunhan maaperä ja viljelytoimenpiteet ovat kunnossa. Kasvi vaatii multavan hietamaan, jonka optimi-pH on noin 6,5.
”Joiltain osin punajuuri on helpompi verrattuna porkkanaan, koska se ei esimerkiksi mene poikki. Toisaalta punajuuren kanssa saa olla tarkkana ruiskutusten kanssa, sillä sen lehti on hyvin herkkä. Yhtenä erityispiirteenä on myös rupiherkkyys, mikä nousee esiin liian korkeassa pH:ssa”, Reijo pohtii.
Keväällä pelto ensin äestetään, ja sen jälkeen levitetään lannoite pintalevittimellä. Reijo käyttää punajuurelle kylvölannoitteena YaraMila HeVi 3:sta maan viljavuuslukujen mukaan 650–860 kiloa hehtaarille. Tämän jälkeen suoritetaan kylvö, tyypillisesti touko–kesäkuun vaihteessa. Siemenet hankitaan Puutarhaliike Helteen kautta. Kylvökoneessa on jyrsin, joka sekoittaa lannoitteet maahan ja muodostaa punajuurelle kohopenkin.
Juhannuksen jälkeen punajuuri saa lisätyppeä ja -booria YaraLiva NITRABORista, yleensä 150 kiloa hehtaarille. Muutama viikko tämän jälkeen annetaan vielä Yara KALIUMSULFAATTIa 100 kiloa hehtaarille kaliumtäydennyksenä. Rikkaruiskutuksia tehdään kaksi kasvukaudessa.
Tänä vuonna punajuuren nostot aloitettiin Reijo ja Jenni Tuomolan tilalla jo elokuun alkupuolella. Kuvassa punajuuren nostoa Rengossa 12. elokuuta.
”Punajuuren lannoituksessa on tärkeää huolehtia riittävästä kaliuminsaannista. Kalium vaikuttaa juuren kokoon, sokeripitoisuuteen, väriin ja varastokestävyyteen. Hivenravinteista boori on yksi tärkeimmistä; sen puute voi aiheuttaa sisäisiä laatuvikoja ja halkeilua. Typpeä punajuurelle annetaan kohtuudella”, Yaran myyntipäällikkö Raija Roos kertoo.
Lannoitteet tulevat Tuomoloiden tilalle Hämeenlinnan Hankkijalta.
”Sieltä on ollut aina helppo tilata ja usein myyjä jo etukäteen soittaa, kun erikoislannoitteet tulevat myyntiin. Yaran lannoitteet ovat hyviä sekoituksia, joista löytyy kaikkia juuresten tarvitsemia ravinteita oikeassa suhteessa”, Reijo kiittelee.
Hyvä vuosi punajuurelle
Punajuuren nosto aloitetaan tilalla tyypillisesti elo-syyskuun vaihteessa. Tänä vuonna se täytyi tehdä kuitenkin jo hieman aiemmin otollisten kasvuolosuhteiden vuoksi.
”Myöhäisellä kylvöllä ja aikaisella nostolla pyritään estämään punajuuren kasvaminen liian isoksi. Toki myös kylvötiheys vaikuttaa kokoon. Tänä vuonna säät suosivat punajuuren kasvua, vettä ja lämpöä oli sopivasti. Tuholaispainetta taas ei juurikaan ollut”, Reijo perustelee.
Standardikokoinen punajuuri menee tilalta kilon pusseina kauppatoimituksiin ja tukkuihin. Ylikokoiset punajuuret viedään kuorimoon ja sieltä edelleen ammattikeittiöihin raaka-aineeksi.
Otollisten kasvuolosuhteiden siivittämänä punajuuren sato oli tänä vuonna hyvä.
”Punajuuresta saatiin 45 000 kilon hehtaarisato, kun keskimäärin sato on ollut 35 000. Laadussakaan ei ole moittimista”, Reijo toteaa tyytyväisenä.
Punajuuren lannoituksessa on tärkeää huolehtia riittävästä kaliuminsaannista. Typpeä annetaan kohtuudella, Yaran myyntipäällikkö Raija Roos kertoo. Kuvassa Raija Roos ja Reijo Tuomola.