Kaikki alkoi pienestä kokeilusta

On lämmin elokuun aamu Uudenkaupungin Kalannissa, ja ilman täyttää läpitunkeva valkosipulin tuoksu. Nostokone kerää sipuleja hihnalle ja sylkäisee naatit takaisin maahan. Kausityöläiset tekevät hihnalla esilajittelun, ja lopuksi sipulit putoavat hihnalta laatikkoon. 

Valkosipulien matka kohti kuluttajien lautasta on alkanut. 

Viime vuonna ennätyssato

Valkosipulien nosto alkaa näillä leveysasteilla tyypillisesti elokuun alussa ja jatkuu kuukauden ajan. Tänä vuonna ollaan hyvin tavanomaisessa aikataulussa, tilan isäntä Kari Pihanperä kertoo. 

”Myös sato on tänä vuonna tavanomainen, noin 3–4 tonnia hehtaarilta. Yli kolmen tonnin satoon olemme aina tyytyväisiä. Viime vuonna saatiin tilan historian paras sato yhdeltä lohkolta, kuusi tonnia hehtaarilta”, Kari muistelee. 

Sadon määrän sanelee pitkälti lajike, pellon laatu ja lannoitus. Pihanperän tilalla käytetään kevätvalkosipulia, jolla ei ole aivan talvivalkosipulin sadontuottoa. Se on osoittautunut kuitenkin kestävämmäksi Kalannin vähälumisissa ja lämpötilaltaan sahaavissa talvissa. 

Valkosipulille optimaaliset maat ovat kalkkipitoisia ja hyvin läpäiseviä. Sopiva pH on noin 6,0–6,5. Kalkituksesta on huolehdittava, mutta toisaalta korkea pH heikentää kasvin mangaanin ottoa maasta. 

”Tähän pulmaan on hyvin toiminut YaraVita MANTRAC PRO -lehtilannoite, jotta kasvi saa mangaanitäydennyksen suoraan lehdeltä”, Kari kertoo.

Keväisin istutusten yhteydessä peltoon annetaan YaraMila HeVi 3 -lannoitetta 300–500 kiloa hehtaarille maan fosforiluokan mukaan. Toukokuun puolenvälin jälkeen valkosipuli saa typpi- ja rikkitäydennyksenä YaraBela RIKKISALPIETARIa 150 kiloa ja kesäkuun lopulla vielä YaraLiva NITRABORia 120 kiloa hehtaarille.

”Rikki vaikuttaa kasvien lehtivihreään ja yhteyttämiseen, ja antaa sipuleille niille ominaisen maun. YaraLiva NITRABORista valkosipuli saa typen lisäksi kalsiumia ja booria, jotka ovat tärkeitä ravinteita sipulin sisäiselle laadulle ja säilyvyydelle”, Yara Suomen myyntipäällikkö Raija Roos kertoo.
 
Tilalla käytetään Yaran lannoitteita ennen kaikkea niiden tasalaatuisuuden vuoksi. 

”Raekoko on tasaista ja pintalevittimen taulukot pitävät näin paikkansa. Aina kotimaassa valmistettu tuote on myös ulkolaista parempi”, Jani Pihanperä lisää. 

Valkosipulia, nostokoneita ja istukasta

Kari viljelee tätä nykyä tilaa yhdessä poikansa Janin kanssa. Tilan historia valkosipulin kanssa alkoi 2000-luvun alussa, kun Kari osti kokeilumielessä puoli kiloa istukasta Turun Hankkijalta. 

”Tykkään valkosipulista ja ajattelin kokeilla sen viljelyä. Tuolloin Suomessa ei ollut vielä valkosipulin viljelijöitä, lukuun ottamatta muutamia tuorenippuna toreilla myyvää viljelijää.”

Valkosipulin lisäksi viljelyksessä on retiisiä. Kaikki pellot ovat vuokramaita, joten viljelykierto hoituu muiden viljelijöiden toimesta – Kari ja Jani voivat näin keskittyä ydinosaamiseensa. 

Valkosipulin viljely on jatkuvaa opettelua, viimeiset kymmenen vuotta tilan toiminnassa mukana ollut Jani pohtii.
 
”Juuri kun luulee, että on päässyt jossain asiassa jyvälle, niin tulee karu palautus maan pinnalle. Vuodet ovat niin erilaisia.”

Pihanperän tilalla viljellään valkosipulia 20 hehtaarilla. Ala voi äkkiseltään kuulostaa maltilliselta, mutta on lähes 40 prosenttia koko Suomen valkosipulialasta. Reilun 90 suomalaisviljelijän pellolta löytyy tätä nykyä valkosipulia, mutta suurin osa heistä on pieniä toimijoita. Yhteisö on kuitenkin tiivis ja oppia haetaan aina ulkomaita myöten. 

Kari tekee viljelyn ohella myös valkosipulin istukkaan ja nostokoneiden maahantuontia Euroopasta. Hyvä verkostot ulkomaille ovat pienellä alalla kaiken A ja O.

”Ranskassa ja Espanjassa on paljon alan osaamista, mutta ei tämä kasvi missään päin maailmaa mitään valtavirtaa ole”, Kari kuvailee. 

Kotimaiselle valkosipulille on kysyntää

Kun valkosipuli on nostettu maasta, se kuivataan, puhdistetaan, kokolajitellaan ja varastoidaan. Toimitukset aloitetaan tilalla tyypillisesti syyskuun alussa. Pihanperän tilan valkosipulit myydään Ålands Trädgårdshall (ÅTH) -tukulle ja -pakkaamolle, josta niiden matka jatkuu S- ja K-ryhmän kauppoihin sekä Lidliin. 

Kuluttajien tietoisuus kotimaisuudesta ja sen merkityksestä on Karin mukaan lisääntynyt, ja se näkyy alalla. Kysyntää kotimaiselle valkosipulille löytyy, ja tavara loppuu joka vuosi kesken.

Pihanperän tilalla on tarkoitus nostaa tuotantokapasiteettia, mutta maltillisesti edeten. Rakenteilla on uusi halli, joka mahdollistaa aiempaa suurempien valkosipulimäärien kauppakunnostuksen ja varastoinnin. 

”Tällä hetkellä Suomeen tuodaan 1,6 miljoonaa kiloa valkosipulia, pääosin Espanjasta ja Kiinasta. ÅTH-pakkaamon haave on saada valkosipulin kotimaisuusasteeksi 10 prosenttia, kun tällä hetkellä se on reilut kolme prosenttia. Nousua on viime vuosina saatu, mutta tekemistä vielä on”, Kari summaa.

Katso lyhyt video valkosipulin nostosta ja seuraa Yaraa somessa!

Instagram: https://www.instagram.com/p/Dbp1pomM85a/?hl=fi

Facebook: https://www.facebook.com/share/r/1GVxz8bfY6/