Tilakokeesta 10 prosenttia sadonlisää syysvehnällä – “YaraSuna REMIX 8 on hyvä vaihtoehto kylvölannoitukseen”

Lannoituskokeen lohko jaettiin kahteen koealaan. Toisella koealalla herneen lannoituksessa ja syysvehnän kylvölannoituksessa käytettiin organomineraalista YaraSuna REMIX 8 -lannoitetta (300 kg /ha). Toisella koealalla kylvölannoitusta ei tehty herneelle eikä syysvehnälle.  

Kaudella 2025 syysvehnän lannoitukset ja muut viljelytoimet tehtiin koko lohkolle samalla tavalla. Lohkon kevätlannoituksessa käytettiin 120 kg typpeä ja korrenkasvuvaiheessa kasvusto sai 40 kilon lisätyppilannoituksen. 

Kasvuston typenottoa seurattiin molemmilla koealoilla keväällä perustetuilta nollaruuduilta ja talousviljelmäruuduilta. Koealojen välillä havaittiin muutamien kilojen ero typenotossa sekä nollaruuduilla että talousviljelmän puolella YaraSuna REMIX 8:lla lannoitetun koealan eduksi.  

10 prosentin parannus satoon 

Lohkon YaraSuna REMIX 8 -lannoitetulta puolelta puitiin 8880 kg/ha syysvehnäsato, joka oli 870 kg/ha enemmän kuin ilman kylvölannoituksia viljellyltä koealalta.  

Sadon määrän lisäksi eroja näkyi syysvehnän laadussa: valkuainen oli 0,3 %-yksikköä korkeampi kylvölannoitetulla alalla. Lisäksi hehtolitranpaino oli kylvölannoitetulla 80,4 ja ilman kylvölannoituksia viljellyllä koealalla 80,0.  

Syyslannoituksen lisäksi sato- ja laatueroja voi selittää myös kierron parempi ravinnetase sekä lannoitetun hernekasvuston tuottama vahvempi esikasviarvo kylvölannoitetulla koealalla. Herneen keskisato vuonna 2024 oli 4000 kg/ha. 

Vuotuisella fosforilannoituksella varmistetaan kasvuston fosforin saanti ja korvataan sadossa poistuvia ravinteita pellon viljavuuden ylläpitämiseksi. Kalium on herneelle tärkeä ravinne ja edistää syysvehnän talvehtimiseen valmistautumista. Myös kasvukaudella syysvehnäkasvusto ottaa kaliumia yhtä paljon kuin typpeä.   

“Fosfori- ja kaliumlannoituksesta tulee pitää huolta” 

Lannoituskokeeseen osallistunut viljelijä Tapio Lipponen on tyytyväinen kokeen tuloksiin ja Pinja-syysvehnän 8 800 kilon hehtaarisatoon.  

“Muutaman vuoden ajanjaksolla saadaan kylvölannoituksella satoeroa 800 kg/ha. Jos siis kylvölannoituksesta tingitään, niin mitä se tekee 10–20 vuodessa maan viljavuudelle? Fosfori- ja kaliumlannoituksesta tulee pitää huolta, ja jos mineraalilannoitetta ei halua käyttää, niin YaraSuna REMIX 8 on hyvä vaihtoehto kylvölannoitukseen”, Lipponen toteaa. 

Organomineraalinen YaraSuna REMIX 8 

YaraSuna REMIX 4–4–10 (–6) sopii matalatyppisenä, mutta runsaasti fosforia ja kaliumia sisältävänä lannoitteena erityisesti palkokasveille, erikoiskasveille ja syysviljojen kylvölannoitukseen.  Tuotteen levitys onnistuu tavanomaisella lannoitteiden levityskalustolla.  

Lue YaraSuna REMIX 8:sta lisää täältä.