Perheyritys panostaa porkkanaan – jo neljännessä polvessa

Reijo Tuomola kiskaisee porkkanoita ylös tottunein ottein kuohkeasta peltomaasta.  

“Pitkiä ja hoikkia”, hän toteaa tyytyväisenä.  

Reijolla ja hänen vaimollaan Jenni Tuomolalla on yksi Suomen suurimmista porkkanatiloista. Kanta-Hämeen Tammelassa sijaitsevalla tilalla viljellään porkkanaa 130 hehtaarilla. Lisäksi mukana on pienimuotoisemmin punajuurta, lanttua ja palsternakkaa. Viljoja ei ole lainkaan, mutta viljelykierrosta huolehditaan peltojen vuokrauksella. 

Tammelan hikevät ja hyvät maat ovat porkkanan viljelylle omiaan. Myös kasvukausi on ollut tänä vuonna porkkanan näkökulmasta suotuisa.  

“Viileässä ja sopivan kosteassa keväässä porkkana iti hyvin. Taimettuminen oli tasaista ja tuholaiset tulivat viileän alkukesän vuoksi aika myöhään. Toisaalta porkkana kaipaa myös paljon lämpöä, ja sitä saatiin heinäkuussa”, Tuomola muistelee. 

Sadosta on tulossa vähintäänkin keskimääräinen, eikä laadussakaan ole Tuomolan mukaan juuri moitittavaa.  

Jatkuvasti kehittyvä perheyritys  

Tilalla on viljelty porkkanaa vuodesta 1960 lähtien. Reijon isä perusti omaa nimeään kantavan Matti Tuomola Oy -perheyrityksen vuonna 1988. Reijo ja Jenni ovat olleet puikoissa vuodesta 2007. Nykyisin myös pariskunnan neljä lasta ovat tilalla töissä. 

Ison kokoluokan porkkanayritys vaatii runsaasti kalustoa, kuten useita kylmiöitä, nosto- ja pakkauskoneita, traktoreita sekä raskasta kuljetuskalustoa tuotteiden toimittamista varten.  

Yritykselle on tänä vuonna myös valmistunut uusi, moderni vihannespakkaamo. Pakkaamossa työskentelee vakituisesti 10 henkeä, ja sesonkiaikaan hyödynnetään myös vuokratyövoimaa. 

Laajentuminen ja tilan kehittäminen on oltava jatkuvaa, jotta yritys voi menestyä. Seuraava suuri investointi on uusi porkkanannostokone, joka pienentää maaperän tiivistymisriskiä ja tekee sadonkorjuusta tehokkaampaa. Varastopinta-alaa myös kasvatetaan jatkuvasti.  

“Tavoitteemme on saada porkkanan satokausi ympärivuotiseksi, eli toisin sanoen kesäporkkanaa jo tulisi, kun talviporkkanat ovat juuri loppuneet. Kylvöpinta-alaa kasvattamalla ja varastopinta-alaa nostamalla pääsemme tavoitteeseen lähitulevaisuudessa. Uusi nostokone auttaa tässä myös”, Tuomola suunnittelee. 

Lannoitteisiin on panostettava 

Tuomolan tilalla on käytössä porkkanan kylvölannoitteena kloorivapaa YaraMila HeVi 3. Se annetaan pintalevittimellä äestettyyn peltoon. 

Kaliumintarve on porkkanalla suhteessa suuri, maaperän kaliumtilasta riippuen jopa 250 kg/ha. Kaliumlannoitus kannattaa yleensä jakaa kahteen tai useampaan kertaan, painottaen kasvukauden jälkipuoliskoa.  

“Kalium säätelee vesitaloutta kasvissa ja vaikuttaa olennaisesti varastosäilyvyyteen. Myös kalsium ja boori ovat tärkeitä porkkanan laadulle”, Yaran myyntipäällikkö Raija Roos kertoo. 

Tuomolalla on tapana antaa kaliumlisää kasvukaudella tarpeen mukaan KALIUMSULFAATTI- ja Yara HeVi NK 1 -lannoitteena.  

Hivenravinnepitoisia lehtilannoitteita annetaan viljavuusanalyysien mukaan. Useimmiten käytössä ovat YaraVita BRASSITREL PRO, YaraVita SOLATREL, YaraVita MANTRAC PRO ja YaraAmplix ACTISIL. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kokeilussa on myös YaraVita SAFE K. 

“Yaran lehtilannoitteet tuntuvat turvallisilta, eivätkä vioita kasvia. Etenkin punajuuren naatin saa tosi helposti pilattua huonoilla aineilla”, Tuomola kertoo.  

Myös Yaran rakeiset lannoitteet saavat Tuomolalta kiitosta.  

“Yaran lannoitteiden sisältö on sitä mitä niiden luvataankin olevan. Rakeet ja säkit ovat laadukkaita ja työ tehdään Suomessa”, Tuomola perustelee ja jatkaa: 

“Jos ei apulantaan viitsi panostaa, niin ei sieltä mitään tulekaan. Sama pätee lehtilannoitteisiin: panostus tulee yleensä moninkertaisena takaisin, kun sadon määrä ja laatu paranevat.” 

Porkkanalla hyvä menekki 

Lannoitteet Tuomola hankkii Hämeenlinnan Hankkijalta. Myymälän kanssa tehdään kauppaa myös toisinkin päin: Hämeenlinnan Hankkija ostaa häneltä kakkosluokan porkkanoita rehumyyntiin.  

Osa haarakkaista, poikki menneistä tai vihreäpäisistä porkkanoista päätyy myös metsästysseuroille riistaporkkanaksi. 

Pääosa sadosta menee kuitenkin pussitettuna kesä- ja talviporkkanana Keskon ja SOK:n kaupoille ympäri Suomea, sekä pienemmissä määrin tukkujen kautta teollisuuteen.  

Kysyntää porkkanalle on ollut aina, mutta viime vuosina se on tuntunut vain kasvavan. 

“Trendiä ylöspäin selvästi on. Uudet ravintosuosituksetkin tukevat porkkanan kulutusta. Porkkana on myös raaka-aineena monipuolinen ja taipuu moneen ruokaan ja leivontaan. Hyvää se on myös sellaisenaan,” Tuomola pohtii, ja kiskaisee maasta jälleen yhden porkkanan välipalaksi.