Syksyn biomassakartta kertoo kasvuston tilasta

Kasvukauden ollessa lopuillaan kasvustoa ja lohkon sisäistä vaihtelua voidaan tarkastella Atfarm-satelliittikuvien ja -biomassakarttojen perusteella. Syksyllä otetusta satelliittikuvasta muodostettavaa biomassakarttaa on mahdollista käyttää myös kevätlannoituksen lannoituskarttojen luomiseen ja täsmälannoituksen tekemiseen.

Syysrapsikasvuston maanpäälliseen osaan sitoutunutta typpimäärää voi tarkastella myös Atfarmin typenottokartasta kasvukauden lopulla. Typenottoa seurataan dynaamisella asteikolla vaaleankeltaisesta tummanvihreään. Värit kuvaavat typenoton vaihtelua kilogrammoina hehtaaria kohti koko pellon alueella.

Oikean typpilannoitustason määrittäminen on tärkeää myös kevään lannoituksissa. Kasvukauden lannoitusten typpimäärä valitaan maan multavuuden ja satotason perusteella. Typpilannoitusmäärän valinnassa voi käyttää apuna myös ruotsalaisen Svensk Rapsin kvävevågen-työkalua. Siinä kevään typpilannoituksen määrää arvioidaan syksyllä kasvuston vihreän biomassan (1 m2), keskimääräisen sadon sekä maasta kevään ja alkukesän aikana mineralisoituvan typpimäärän perusteella.

Jos käytät typpivaaka-työkalua ja Atfarm- täsmälannoitusta keväällä, valitse määritystä varten lohkolta biomassakartan perusteella kaksi erilaista paikkaa, hyvä ja heikko, mutta ei kuitenkaan aivan ääripäitä. Näin saat hyvän arvion lannoituksen tarpeesta kasvustossa ja voit säätää levityskartan N-määriä vastaaville tasoille. Korkeammilla lannoitustasoilla lannoitus kannattaa jakaa kevätlannoitukseen ja kasvukaudella tehtävään lisälannoitukseen. Öljykasvien lannoitukseen valitaan rikkiä sisältävä typpilannoite YaraBela-sarjasta.