Pilottitiloilta korjattu huippusatoja – nyt nurmet tarvitsevat ravinteita
Yaralla on tänäkin kasvukautena tilakokeita, joissa etsitään sadonmuodostusta rajoittavia tekijöitä ja mitataan maasta vapautuvan typen määrää. Tilojen koeruuduilta korjattiin hurjia, 4000–6000 kg ka/ha, ensimmäisiä nurmisatoja. Kosteasta ja lämpimästä maasta vapautui ensimmäisen sadon käyttöön 30–50 kg typpeä hehtaarilta, mikä auttoi ylläpitämään tavoitteellisen raakavalkuaispitoisuuden, noin 140–160 g/kg kuiva-ainetta.
’Kaikki peliin’ -lannoitusstrategia, jossa ensimmäinen sato saa 100 kg typpeä hehtaarille YaraMila NPK -lannoitteella, riittää alle 4000 kg kuiva-ainetta/ha sadon muodostumiseen (kuva 1). Tämän jälkeen maasta vapautuvien ravinteiden määrän merkitys korostuu.
Jos loppukesästä sato korjataan lannoittamattomista nurmista, vähentää se nurmen ravinnevaroja seuraavan kevään kasvulta. Jos rehusiilot ovat jo täynnä nurmirehua, tulee vielä tarvittava satomäärä tuottaa lannoitetuilta nurmilta.
Mikäli ensimmäisen nurmisadon raakavalkuaispitoisuus oli liian matala ja typpi loppunut kesken, kannattaa toinen sato lannoittaa riittävästi ja aikaistaa niittoa. Tällöin korjataan pienempi, mutta raakavalkuaispitoisuudeltaan korkeampi rehu. Kun kosteutta on riittävästi, ei nurmen kasvua voi mitenkään pysäyttää, vaan päätökset tulee tehdä niittoajankohdan kautta ja korjata rehua vain lannoitetuilta nurmilta.
Kuva 1. Nurmen typenotto nopeutuu korrenkasvun aikaan. Kun nurmisato on noin 4000 kg ka/ha on typpeä otettu jo yli 100 kg/ha. Tämän jälkeen maasta vapautuvan typen merkitys korostuu nurmirehun raakavalkuaispitoisuuden ylläpitäjänä. (Kotkaniemi, 2020)