huhtikuuta 29, 2021

YaraLive Erikoiskasvit 29.4.2021

Kasvukausi kolkuttelee ovella ja nyt on hyvä mahdollisuus täsmentää viljelytoimia. Kasvi kasvaa ja tuottaa parhaan mahdollisen sadon, kun kaikki kasvutekijät ovat kohdillaan. Ravinteiden ottoon vaikuttaa moni tekijä. Miten omilla viljelytoimilla voi helpottaa kasvien ravinteiden ottoa ja kasvua?
YaraLive Erikoiskasvit 29.4.2021
YaraLive Erikoiskasvit 29.4.2021

Kasvukaudet eroavat toisistaan usein hyvinkin paljon. Jotta kasvit kasvaisivat parhaalla mahdollisella tavalla niin määrällisesti kuin laadullisestikin, on hyvä hyödyntää kaikki kasvukauden aikaiset kasvua edistävät viljelytoimenpiteet. Parhaan sadon mahdollistavat kasvun seuranta, ravinteiden riittävyyden tarkistaminen ja lannoituksen tarkennus. Satoon vaikuttavat luonnollisesti myös kasvukauden olosuhteet.

Yara Megalab™ -kasvianalyysin avulla voi tarkentaa lannoituksen satopotentiaalin mukaiseksi ja selvittää kasvuston piilevät ravinnepuutteet. Lannoitus voidaan tehdä joko rakeisena, kastelulannoituksena tai lehtilannoituksena. Yara Megalab™-tuloksia voi myös hyödyntää seuraavan vuoden lannoituksen suunnittelussa. Näin mahdollisiin ravinnepuutoksiin varautuminen helpottuu.​ Yara MegaLab näytteenlähetyskuoren voit tilata maksutta kotiin 5.5. mennessä Yaralta. 

Lannoituksen jakamisella vältetään ylilannoitus. Samalla lannoituksen jakaminen tarjoaa myös mahdollisuuden täsmentää lannoitusta ravinnetarpeen mukaan, huomioiden erilaiset kasvuolosuhteet ja niiden vaikutukset sadon muodostukseen (sekä määrään, että laatuun). Erilaiset olosuhteet; kylmät, lämpimät, kuivat, märät, vaikuttavat ravinteiden saatavuuteen ja riittävyyteen. Kiinnittämällä huomiota, seuraamalla ja nopealla reagoinnilla voidaan olosuhteista johtuvaa negatiivista vaikutusta pienentää tai poistaa se kokonaan.

Kastelulannoitusta ja lehtilannoitusta käytettäessä on hyvä selvittää seoksissa käytettävän veden laatu. Veden laadulla, samoin kuin käytettävillä tuotteilla ja niiden seoksilla, on iso merkitys onnistuneeseen lannoitukseen.

Kysymykset:

Kuinka yleistä on käyttää mansikalla tihkukastelun kautta kalsiumkloridihiutale -lannoitetta? Jos on, mistä tätä saa hankittua?

Kalsiumkloridia on meillä myynnissä kahtena tuotteena; KALSIUMKLORIDI, hiutale ja Kalsium-neste. Kalsiumkloridia voi käyttää pieniä määriä muutaman kerran kasvukaudessa marjakasveilla. Pitää olla varovainen määrien suhteen, koska mansikka ja muuta marjat ovat kloorinarkoja kasveja. Enimmäismäärä kasvukauden aikana 25 kg/ha KALSIUMKLORIDI- hiutaletta, ja tätä määrää ei saa antaa yhdellä kertaa.

Merileväuutteen logistiikka, säilyvyys ja maksimivarastointiaika mietityttää? Eikö tuote ole "elävää", jossa on ravinteet purkitettu mukana?

Merilevä ei ole tuotteessa “elävänä”, vaan uutteena. Tuottteen merilevä on siis tuotteessa mikropartikkeleina. YaraVita BIOTRAC säilyy nesteenä ’storage best practice’ 5 vuotta ja YaraVitaBIONUE suspensiona 2 vuotta.

Kun lannoittaa lehtilannoitteella, minkä ajan kuluttua voi ottaa uudelleen lehtilannoitenäytteen?

Noin viikon päästä, jotta ravinteet ehtineet liikkua kasvissa tasaisesti.

Vesikemian ammattilaisena kyselen. Biotiitin kemiallinen vedensidontakyky kiinnostaa, mistä saisin lisätietoa?

Biotiitti varastoi vettä hilaväleihin. Täältä julkaisusta löytyy lisätietoa s. 32-34: https://acris.aalto.fi/ws/portalfiles/portal/4504222/Maanvesijaravinnetalous_Salaojayhdistys_2016.pdf

Biotiitti rakentuu silikaattikerroksista, joiden perusyksikköinä on kaksi piitetraedrikerrosta ja niiden välissä oleva alumiinoktaedrikerros. Silikaattikerroksilla on negatiivinen sähkövaraus. Kun vesi ajan mittaan tunkeutuu reunoilta alkaen silikaattikerrosten väliin, biotiitin välitilakationina oleva paljas K+ -ioni hydratoituu (saa vesikehän ympärilleen). Tällöin sen koko kasvaa ja samalla vapautuu hydrataatioenergiaa. Kalium-ionien poistuminen kerrosvälistä jättää jälkeensä negatiivista varausylijäämää, jota tasoittamaan maavedestä siirtyy vesikehän ympäröimiä suurempia kationeja. Ne työntävät edelleen silikaattikerroksia erilleen toisistaan. Vähitellen kaikki K+ -ionit poistuvat kerrosvälistä ja korvautuvat kationeilla, jotka suuremman vesikehänsä avulla kasvattavat kerrosväliä.

Kuinka monesti voi kasvukaudella lannoittaa, kun tekee maa- ja lehtianalyysit?

Riippuu siitä, mikä lannoitustapa on käytössä. Jos käytössä on kastelulannoitus, lannoitus tehdään aina kun kastellaan. Rakeisessa lannoituksessa kevätlannoituksen lisäksi muutama kerta kasvukaudessa. Lehtilannoitus voidaan tehdä aina noin 1-2 viikon välein.