YaraLive Nurmi 25.3. 2021

Miten huomioida erilaiset nurmiseokset lannoituksessa

Lannoituksen kannalta nurmiseokset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: puhtaat nurmiheinäseokset, apilaa sisältävät nurmisiemenseokset ja monilajiset nurmisiemenseokset. Jaottelun perusteena on seoksen sisältämien lajien kasvurytmi ja ravinteiden tarpeen ajoittuminen kasvukauden aikana. Kaikilla nurmiseoksilla on mahdollista tuottaa suuri ja laadukas nurmirehu, kunhan nurmiseos soveltuu peltolohkolle sekä tilalla käytettyyn viljelytekniikkaan ja kun lannoitus on suunniteltu oikein.

Kevätlannoitukseen valitaan kaikille nurmiseoksille YaraMila-lannoite, jolla varmistetaan nurmen fosforinsaanti, nopea kasvuunlähtö keväällä ja nurmirehun riittävä fosforipitoisuus. Karjanlannan käyttö ajoitetaan niin ikään kaikilla nurmiseoksilla toiselle sadolle ja täydennetään sopivalla YaraMila- tai YaraBela-lannoitteella.

Nurmiheinäseoksilla hurja satopotentiaali keväällä

Timoteivaltaisten nurmiheinäseosten satopotentiaali keväällä on valtava. Juuri pitkän päivänpituuden innoittaman kevätkasvun seurauksena suomalaiset nurmisadot ovat satomääriltään hyvin kilpailukykyisiä muuhun Eurooppaan verrattuna. Tämä satopotentiaali kannattaa hyödyntää kevätpainotteisella lannoituksella.

Nurmiheinäseoksilla on hyvä typpivaste ja ne pystyvät käyttämään lannoitetypen tehokkaasti hyväkseen. Kevätsato tulee aina lannoittaa riittävästi 100 kg N/ha YaraMila-lannoitteena. Mikäli typpi loppuu kesken sadonmuodostuksen aikana, havaitaan se ensimmäiseksi nurmirehun alhaisena raakavalkuaispitoisuutena.

Nurmiheinäseokset hyötyvät erityisesti karjanlannan käytöstä perustamisvaiheessa ja toisen sadon lannoituksessa. Karjanlannan kokonaistypen mineralisoituessa nurmiheinät saavat tarvitsemansa typpitäydennyksen, mikä puolestaan varmistaa tasaisen nurmirehun raakavalkuaispitoisuuden.

Apilan osuus kasvustossa ratkaisee, ei siemenseoksessa

Apilan osuus nurmisadossa vaihtelee vuosien ja satokertojen mukaan. Yleensä apilaa on runsaammin ensimmäisenä satovuonna ja toisessa ja kolmannessa sadossa. Sekä apilan katoaminen nurmista että liian korkea apilapitoisuus vaikuttaa nurmirehun määrään ja laatuun ellei niitä huomio lannoituksessa.

Apilan sadonmuodostus painottuu toiseen ja kolmanteen satoon. Äärimmäisessä kuivuudessa ja ensimmäisenä satovuonna myös ensimmäisen sadon apilapitoisuus voi olla korkea. Tärkeintä on oppia arvioimaan apilan osuus korjatussa sadossa.

Tilalla tarvitaan riittävä määrä kuitupitoista nurmirehua, jolla voidaan vaikuttaa positiivisesti mm. maidon valkuaispitoisuuteen. Siksi apilapitoisten nurmiseosten ensimmäisen sadon lannoitus tehdään nurmiheinäosapuolen ravinnetarpeen mukaan 100 kg N/ha YaraMila-lannoitteena. Alilannoitus ja alhainen apilan osuus sadossa johtaa alhaiseen rehun raakavalkuaispitoisuuteen, jonka täydentäminen ruokinnassa on arvokasta.

Typpilannoituksen määrää alennetaan toiselle ja kolmannelle sadolle noin 1 kg/1 % apilaa korjatussa sadossa. Yleensä apilan osuus arvioidaan silmämääräisesti noin puolet liian korkeaksi kuin mitä mitattu apilapitoisuus on. Lannoitteeksi valitaan toiselle ja kolmannelle sadolle apilan ravinnetarpeen mukaan YaraMila NK2-lannoite tai YaraMila Y3 tai Y4 Hiven-lannoite.

Runsas apilakasvusto (40-60%) vapautti Kotkaniemessä seuraavan vuoden nurmen kasvuun noin 6-10 kg N/ha. Apilan jälkivaikutus mitattiin noin 1,5 vk ennen ensimmäistä sadonkorjuuta, joten sato tuotettiin pääosin YaraMila Y3-lannoitteen ravinteilla.

Monilajisten nurmien sato painottuu loppukesään

Monilajisilla nurmilla sadon tuottaa seoksen 1-4 lajia ja lajikoostumus vaihtelee vuosien ja satokertojen mukaan. Monilajisuus parantaa sopeutumista kuivuuteen ja jokin seoksen lajeista menestyy myös kuivissa oloissa. Monilajisuus lisää nurmirehun määrä- ja laatuvaihteluita ja vaatii tarkkuutta ruokinnan suunnittelussa.

Usein monilajisissa seoksissa timotein osuus siemenseoksessa on alle 50% ja kevätsadon määrä on pienempi. Tällöin kevätpainotteisella lannoituksella ei saavuteta niin suurta hyötyä kuin puhtailla nurmiheinäseoksilla tai apilaa sisältävillä nurmiseoksilla. Monilajiset nurmet soveltuvatkin parhaiten alueille ja nurmilohkoille, joilla timoteivaltaiset nurmiseokset eivät menesty kuivuuden seurauksena.

Kuten apilaa sisältävillä seoksilla, myös monilajisten seosten typpilannoitustarpeen määrittää kasvuston apila- tai sinimailaspitoisuus, ei siemenseoksen. Mikäli apilan ja sinimailasen osuus sadossa on alhainen, vaatii seos 200-240 kg typpilannoituksen, jotta nurmirehun määrä ja laatu on hyvä. Monilajisten seosten ravinteiden tarpeessa kannattaa huomioida typensitojakasvien erilainen ravinnekoostumus ja valita YaraMila Y3 tai Y4 Hiven ja YaraMila NK2-lannoite.