marraskuuta 19, 2020

Sopeuta nurmiviljely sään äärioloihin

Yaran nurmen kehityspäällikkö Mervi Seppäsen, asiakkuuspäällikkö Taija Saari ja Lantmännen Agron Hauhon koetilan tutkimuspällikkö Milla Välisalo puhuivat YaraLive Nurmi -tietoiskussa 19.11. nurmiviljelyn hyvistä käytänteistä vaihtelevissa sääoloissa. Tietoiskussa muun muassa pohdittiin, miten sään äärioloihin ja sen aiheuttamiin satovaihteluihin voidaan parhaiten sopeutua nurmirehun tuotannossa.
Nurmen lannoittaminen laadukasta rehusatoa varten tulee edullisemmaksi kuin huonolaatuisen rehun täydentäminen lisävalkuaisella.
Nurmen lannoittaminen laadukasta rehusatoa varten tulee edullisemmaksi kuin huonolaatuisen rehun täydentäminen lisävalkuaisella.

Tavallisin sopeutumiskeino sään äärioloihin lienee ylimääräinen nurmiala huonojen satovuosien varalle. Suuresta nurmialasta aiheutuu kuitenkin lisäkustannuksia niin pellolla kuin täydennysruokinnassakin.

Normaaliin kasvukauteen ja satotasoon suhteutettuna ylisuurella nurmialalla osa nurmilohkoista saatetaan jättää lannoittamatta, tai lannoittaa ainoastaan lietteellä. Näiltä lohkoilta korjattu säilörehu on laadultaan heikkoa, ja liian alhaisen raakavalkuaispitoisuuden korjaamiseen joudutaan hankkimaan suurempi määrä lisävalkuaista. Esimerkiksi lietteen täydennyslannoitus sopivalla YaraMila Y tai YaraMila NK -lannoitteella tulee edullisemmaksi kuin ruokinnan täydentäminen lisävalkuaisella.

Yaran nurmen lannoitusohjelmalla saavutetaan hyvä sato

Kasvukauden säätä on mahdotonta ennustaa. Siksi nurmien lannoitus kannattaa toteuttaa pitkäaikaisissa kokeissa hyväksi havaitulla tavalla. Tänä vuonna toinen nurmisato oli monin paikoin ensimmäistä satoa suurempi. Talven leutous ja sateisuus, sekä kevään pitkä kylmä jakso, pysäyttivät kasvun pitkäksi aikaa.

Talven sateiden seurauksena maan liukoisen typen varat olivat ennätyksellisen alhaiset. Lannoituskokeissa saatiin parhaat satovasteet, kun kevätlannoitus toteutettiin yhtenä kertalannoituksena YaraMila Y -lannoitteella 100–120 typpikiloa kuin että sama typpimäärä olisi jaettu 100 + 20 typpikilon lannoituksena.

YaraLiva NITRABOR -lisälannoitus vaikutti kuitenkin toisen nurmisadon kasvuunlähtöön. Lisälannoituskäsittely tulee tehdä 10–14 päivää ennen niittoa, jotta lannoitteen typpi ehtii muuntautua valkuaisaineiksi, eikä muodostu riskiä nitraattitypen kertymiseen.

Myös rikinpuutosta esiintyi laajalti sateisen talven jälkeen. Haasteellisina kasvukausina YaraVita THIOTRAC 300 (typpi ja rikki) 5 l/ha lehtilannoituskäsittelyllä yhdistettynä YaraVita AMAZINC (sinkki, mangaani) tai YaraVita MANCOZIN (sinkki, mangaani, kupari) on tuonut keskimäärin 400–900 kg ka/ha sadonlisiä ja varmistanut nurmirehun hyvän ruokinnallisen laadun.

Tälle kasvukaudelle Yara toi myyntiin YaraVita BIOTRYG -tuoteperheen, joka sisältää stressinkestävyyttä parantavia biostimulantteja. Nurmikasvustot kärsivät ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen yleisesti kuivuudesta ja kasvuunlähtö oli hidasta.

Viime kesän kokeissa YaraVita BIOTRAC 3 l/ha toi 500 kg ka/ha lisää kuiva-ainetta toiseen nurmisatoon Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla. YaraVita BIOTRAC -käsittely tehdään ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kun kasvuunlähtö on hieman alkanut ja lehtipinta-alaa on riittävästi käsittelyä varten.