Kasvukauden havaintoja esiteltiin Yara Kotkaniemen koeruutupäivässä

Lannoituskokeiden erot näkyvät erittäin hyvin elokuun alkupuolella. Kasvuston tiheys, tuleentumisen tasaisuus ja lannoituksen vaikutus viljan kehitykseen ovat selvästi nähtävissä.

Koeruutupäivässä keskustelu jälkiversontaan johtaneista syistä kävi erityisen vilkkaasti. Kevätvehnän ja kauran puintiajan arvioitiin venyvän pitkälle syksyyn. Yara Kotkaniemessä tälle vuodelle tyypillistä jälkiversontaa oli merkittävästi vain rikkikokeen niissä koejäsenissä, jotka eivät olleet saaneet rikkiä riittävästi.

Rikkikoe osoitti tasapainoisen lannoituksen tärkeyden

Suurinta ihmetystä herätti Yaran Harri Nopasen esittelemä rikkikoe, joka osoitti taas kerran tasapainoisen lannoituksen tärkeyden. Sateinen talvi huuhteli rikkiä maasta tavanomaista enemmän ja keväästä asti koekentällä on ollut pahaa rikinpuutetta. Näin on ollut myös muilla tiloilla, joilla on käytetty rikittömiä lannoitteita.

Jos kasvilla on jostakin ravinteesta puutetta, sen kasvu ja kehitys hidastuu merkittävästi. Rikkikokeessa koeruudut, jotka ovat saaneet tasapainoisen lannoituksen, ovat nyt hyvää vauhtia tuleentumassa. Ruuduilla, joilla rikkiä ei ole annettu, kasvusto on vihreää ja jälkiversoo runsaasti.

Ceylon-syysvehnäkokeessa seurataan syysviljojen typenottoa

Yara Kotkaniemen tutkimusaseman johtaja Juha Liespuun esittelemässä syysvehnäkokeessa on tehty eri koeruuduille hyvin erilaisia lannoitusratkaisuja, joiden toimivuutta kasvukauden aikana seurattiin Yaran kehittämillä mittareilla.

Koe tuo arvokasta tietoa syysviljan typenoton dynamiikasta ja auttaa siten kehittämään lannoitussuosituksia. Koe osoittaa, että eri lannoitusratkaisuilla voidaan vaikuttaa tähkien lukumäärään neliöllä, ja sitä kautta satoon ja laatuun. Suuri typpimäärä aikaisin keväällä lisää versoutumista ja pieni typpimäärä hillitsee versojen muodostumista.

Myös säätekijöiden vaikutus typenottoon tulee kokeessa selkeästi esille. Tänä kasvukautena kasvusto otti nopean biomassan kasvunvaiheessa yli kuusi kiloa typpeä hehtaarilta päivässä. Sato, laatu ja typenoton seurantatuloksiin palataan myöhemmin syksyllä.

Koejäsenten typenottoa on seurattu koko kasvukauden ajan käsikäyttöisellä Yara N-sensorilla ja YaraIrixillä. YaraIrix kuva-analyysi on oiva työkalu kasvuston typenoton seurantaan alkukasvukaudesta ja syksyllä uudesta syysvehnästä. YaraIrixin saa ladattua netistä ilmaiseksi.

Yaran työkaluilla typpilannoitus tarkemmaksi

Viljakasvien typentarve vaihtelee suuresti kasvukausien ja lohkojen välillä. Taija Saari Yaralta kertoi vierailijoille typenoton ja vapautumisen perusteet, ja esitteli mittauslaitteita, joilla viljelijä voi tarkentaa typpilannoitusta kasvukauden aikana.

Yara N-Prognos -mittaukset ovat osoittaneet,  että ohra otti 30 kiloa typpeä viikossa korrenkasvun alussa. Esimerkiksi riittämätön starttilannoitus karjanlannan lisänä voi johtaa typenpuutteeseen tässä tärkeässä kasvuvaiheessa, mikäli viileys on hidastanut lannasta vapautuvan typen vapautumista.

Vielä elokuun aikana vähintään 40 tonnia Yaran lannoitteita ostaneet asiakkaat saavat Atfarm-satelliittipalvelun käyttöönsä veloituksetta ensi kasvukaudelle. Sen avulla on helppo seurata kasvustojen kehitystä kasvukauden aikana. Ohjelmasta löytyy myös parin aikaisemman kasvukauden satelliittikuvat, joita voi hyödyntää esimerkiksi pellon kunnostustöitä suunnitellessa.

Viljan valkuaistavoite vaikuttaa lannoitusstrategiaan

Kevätviljojen lannoitustapaan vaikuttaa, halutaanko sadolta matalaa vai korkeaa valkuaistasoa. Myllyvehnän ja mallasohran lannoitus eroaa tästä syystä toisistaan.

”Satoisat lajikkeet tarvitsevat tasapainoisen YaraMila-lannoituksen ohella korkean typpilannoituksen, joka pitää sovittaa kasvukauden ja tulossa olevan satotason mukaiseksi”, kertoi kokeita esitellyt Anne Kerminen Yaralta.

Kasvujakso korrenkasvun alusta tähkän esilletuloon ratkaisee sadon määrän. Tämän niin kutsutun satoikkunan aikana määräytyy jyvälukumäärä, josta sato kehittyy. Loppukasvukauden sujuessa suotuisasti kaikista jyväaiheista kasvaa suuri jyvä. Mikäli satoikkunan aikana vedestä, ravinteista tai lämmöstä on puutetta, jää sato pieneksi.

Kevään kylvölannoitustaso tuo turvaa erityisesti kuiviin keväisiin. Maahan sijoitetut ravinteet ovat kasvin käytettävissä pintaan levitettyjä varmemmin ja osan ravinteista olisi hyvä olla lähellä siementä kasvuunlähdön varmistamiseksi. Koetulosten perusteella kylvön yhteydessä on käytettävä vähintään kaksi kolmasosaa typen määrästä.

Lisälannoitus sadon lisäämiseksi tehdään korrenkasvin alussa, jolloin varmistetaan typen ja rikin riittävyys satoikkunan aikana. Valkuainen taas kehittyy jyviin jyvän kasvamisvaiheessa, jolloin korkeaa valkuaista tavoitellessa lisälannoitus tulisi tehdä viimeistään maitotuleentumisvaiheessa. Mallasohran lisälannoitus tehdään siis korrenkasvuvaiheessa ja myllyvehnä lisälannoitetaan rikkipitoisella YaraBela-lannoitteella jyvän kasvuvaiheessa.

Ohralajikkeissa suuria värieroja

Elina Seppä esitteli vierailijoille ohrakoetta, josta mitataan lajikekohtaisia kasvuston väriin perustuvia lukuarvoja N-tester BT -mittauksia varten. Koska värierot lajikkeiden välillä ovat selkeitä, N-Tester BT huomioi sen typpilannoitussuosituksessa. Yaran kehittämällä N-Tester BT -mittarilla mitataan viljojen typentarvetta kasvukaudella lajikekohtaisesti.

Monitahoiset ohrat puitiin tiistai-iltapäivällä ja satotaso oli hyvä; keskimäärin 7200 kg/ha. Vihdissä kasvukauden kosteusvaihtelut ovat olleet suuria, mutta kuivuudesta kasvustot eivät ole samalla tavalla kärsineet kuin Lounais- ja Länsi-Suomessa.