Ympäristö

Yara Siilinjärvi on sitoutunut kestävään ja turvalliseen toimintaan myös ympäristön näkökulmasta – se on toiminnan perusedellytys. Yaran toimintaa ohjaa lainsäädännön lisäksi viranomaisten määrittämät luvat ja yrityksen omalle toiminnalleen asettamat vaatimukset. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja etsimme ratkaisuja, joilla voimme vähentää toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutukset

Olennaisimmat toimintamme ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemaan, vesistöön ja ilmaan. Lisäksi kaivostoiminta aiheuttaa melua ja räjäytykset tärinää.

Fosforihappotuotannon sivutuotteena syntyvän kipsin läjitysalue on jo vuosia ollut näkyvä maamerkki Siilinjärvellä. Kehittyvä ja laajeneva kaivostoiminta on tuonut maisemaan myös sivukiviläjitykset.

Läheisiä järviä käytetään jäähdytys- ja raakavesilähteinä. Vesienhallinta sekä kaivostoiminnassa että tehdastoiminnoissa perustuu sisäiseen vesikiertoon, jolloin järvestä otettavan raakaveden määrä saadaan pidettyä mahdollisemman pienenä. Jäähdytysvesi palautetaan Kuuslahteen. Tehtaiden ja kaivostoiminnan prosessivesikierrosta johdetaan ylimääräiset vedet kahden puhdistamon kautta Juurusveden Kuuslahteen.

Ilmapäästöjä muodostuu tehtaiden toiminnasta. Kaivostoiminnan merkittävin ilmanlaatuun kohdistuva vaikutus on pöly.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Toimintamme ympäristövaikutuksia seurataan laaja-alaisesti velvoitetarkkailuna ympäristölupaehtojen mukaisesti sekä toimipaikan omana tarkkailuna. Voimassa olevissa ympäristöluvissa on määritelty luparajat raakaveden ottamiselle, vesistöihin ja ilmaan johdettaville kuormitukselle ja melutasoille.

Velvoitetarkkailun tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle säännöllisesti. Velvoitetarkkailun lisäksi seuraamme oman toimintamme vaikutuksia aktiivisesti ja otamme huomioon myös naapureiden ilmoittamat havainnot esimerkiksi melusta.

Rikastushiekka- ja läjitysalueet

Rikastushiekka-alue

Rikastushiekka on apatiitin tuotannossa syntyvää sivutuotetta, jota syntyy noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Rikastushiekka läjitetään Mustin rikastushiekka-altaalle.

Rikastushiekka käsitellään tammikuussa 2017 käyttöönotetulla Pastalaitoksella eli rikastushiekan sakeutuslaitoksella. Sakeutuslaitoksen avulla rikastushiekan kiintoainespitoisuus nousee noin 45 prosentista noin 70 prosenttiin. Kiintoainespitoisuuden nousun myötä rikastushiekka läjittyy aiempaa paremmin ja läjitysalueen käyttöikä pitenee. Rikastushiekasta erotettu vesi johdetaan takaisin rikastamon prosessivesikiertoon lisävesialtaan, Raasion altaan sekä Jaakonlammen kautta.

Pölyhaittojen hallitsemiseksi rikastushiekka-aluetta maisemoidaan. Maisemointia tehdään jatkuvasti alueilla, jotka eivät ole aktiivisessa läjityskäytössä. Pölynhallintatoimenpiteitä kehitetään jatkuvasti. 

Sivukivi

Louhinnassa kallioperästä joudutaan malmin lisäksi irrottamaan sivukiveä, jota syntyy vuosittain noin 10–18 miljoonaa tonnia. Tästä noin kolmannes hyödynnetään toimipaikan omissa ja osa muissa maanrakennuskohteissa. Loppuosa sivukivestä läjitetään. Hyödyntämättömät sivukiviläjät maisemoidaan.

 

Kipsi

Kipsikasa SiilinjärvelläKipsiä syntyy fosforihappotuotannon sivutuotteena noin miljoona tonnia vuodessa. Kipsin läjitysalueen vedet ohjataan fosforihappotehtaan vesikiertoon ja alueen pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Kipsin uusia käyttökohteita esim. maanparannusaineena selvitetään jatkuvasti.

 

Pasute

Pasutetta eli rautaoksidia syntyy rikkihappotuotannon sivutuotteena noin 250 000 tonnia vuodessa. Pasutetta hyödynnetään muun muassa terästeollisuudessa raaka-aineena ja sitä on toimitettu muun muassa Kiinaan.

Pasutteen läjitysalueen suotovedet ohjataan rikkihappotuotannon prosessivesikiertoon ja alueen pohjavesiä ja ojastoja tarkkaillaan säännöllisesti. Tavoitteena on lisätä pasutteen hyötykäyttöä tulevaisuudessa.

Luvat ja YVA

Toimintamme ympäristövaikutuksia säädellään ympäristönsuojelulakiin perustuvalla ympäristöluvalla. Toiminnan merkittävät muutokset edellyttävät aina ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ennen lupaprosessien käynnistämistä.

Ympäristöluvat myöntää Aluehallintovirasto (AVI) ja lupamääräysten toteutumista valvoo alueellinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus (ELY-keskus).

Tällä hetkellä toimipaikallamme on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi seuraaville hankkeille:

Energiatehokkuus

Yaran tehtaat kuuluvat maailman energiatehokkaimpiin lannoitetehtaisiin. Tehtaat panostavat energiatehokkuuteen muun muassa CO2-päästöjen vähentämiseksi. Siilinjärven toimipaikan merkittävimmät CO2-päästölähteet ovat typpihappotuotannon typpioksiduuli (mikä määrä CO2-päästölaskennassa kerrotaan luvulla 310), lannoitteiden ja apatiitin kuivauskaasut sekä voimalaitoksen polttoaineen palamiskaasut. Typpioksiduulipäästöjä vähennettiin 2009 uudella katalyyttiteknologialla noin 90 %.

Siilinjärvellä rikki- ja typpihappotuotannossa syntyvästä prosessilämmöstä valmistetaan tehdasalueella sähköä ja höyryä omiin tarpeisiin. Ylimääräinen lämpö toimitetaan myös Siilinjärven alueen kaukolämpöverkkoon.

Yara Suomi Oy, Siilinjärven toimipaikka mukaan lukien, on sitoutunut Elinkeinoelämän keskusliiton energiatehokkuusohjelmaan, jossa toimenpideohjelman välitavoitteena on saavuttaa kokonaisuutena 4 % energiansäästö vuoteen 2020 mennessä ja 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä verraten vuoteen 2015.

Lue lisää energiatehokkuusohjelmasta

 

Luonto

Kaivoksen rikastushiekka-altaista on muodostunut Sisä-Suomen yksi monipuolisimmista lintualueista. Alueen pesimälinnustoon kuuluvat yleisesti vesi- ja lokkilinnut. Lokeista yleisimpinä lajeina alueella näkyvät nauru-, kala- ja pikkulokki. Vesilinnuista tyypillisiä pesimälajeja allasalueilla ovat telkkä, tavi, haapana, jouhisorsa ja sinisorsa. Allasalueet tarjoavat ravintoa myös petolinnuille. Vuosittaiseen pesimälajistoon kaivosalueella tai sen läheisyydessä kuuluvatkin mm. tuulihaukka, nuolihaukka, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, huuhkaja ja suopöllö.

Raasion vanhalla rikastushiekka-altaalla on tehty jo vuosien ajan yhteistyötä Lintuyhdistys Kuikan kanssa. Alueella toimii yhdistyksen kahlaajarengastusasema, ja vuonna 2016 uudistettu lintujen tarkkailutorni, joka on harrastajien aktiivisessa käytössä.

 

profile
Hanna Luukkonen
Kaivoksen ympäristöpäällikkö
Profile
Leena Huttunen
Laatu- ja ympäristöpäällikkö