Yara ja UPM ovat käynnistäneet ravinteiden kierrätystä edistävän hankkeen. Tavoitteena on kehittää metsäteollisuuden sivuvirroista kasvien tarpeiden mukainen kierrätyslannoite. Hankkeen puolivälitulokset osoittavat, että kierrätyslannoitteella sato oli lähes kolmanneksen suurempi kuin pelkällä lietteellä, mutta viidenneksen pienempi kuin mineraalilannoitteilla.
Kierrätysravinteet ovat osana tulevaisuuden ravinneratkaisuja ja Yara haluaa aktiivisesti olla mukana edistämässä kiertotaloutta tutkimalla ja kehittämällä ratkaisuja. Hankkeessa hyödynnetään sellu- ja paperitehtaiden sivuvirtana syntyvää lietettä. Koska liete ei sisällä ravinteita oikeassa suhteessa kasvien tarpeisiin nähden, sitä täydennetään kasveille helposti käytettävissä olevilla mineraaliravinteilla. Lopputuote on kuivattu ja pelletöity ja siten helppo kuljettaa, varastoida ja levittää.
Sivuvirtojen jalostaminen lannoitteeksi edistää ravinteiden hallittua käyttöä. Näin ravinteet siirtyvät tehokkaammin kasveihin, jolloin sato paranee ja huuhtoutumisriski pienenee.
Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään UPM:n tutkimuskeskuksessa Lappeenrannassa sekä Yaran tutkimuskeskuksessa Saksan Hanninghofissa ja Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä.
Hankkeelle on myönnetty Ympäristöministeriön alaisuudessa toimivan Ravinteiden kierrätysohjelman (Raki2) rahoitusta vuosille 2017–2018. Hanke vahvistaa omalta osaltaan Suomen vahvaa roolia bio- ja kiertotalouden sekä resurssitehokkuuden mallimaana.
Ravinteiden kierrätysohjelma (Raki2) kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin ja sen tavoitteena on saada kaikki ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön. Ohjelma rahoittaa hankkeita, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä ja vähentävät Itämeren ravinnekuormitusta.
Hankkeen puolivälitulokset
Hankkeen puolivälitulokset saatiin marraskuussa 2017. Tulosten mukaan kehitteillä olevalla kierrätyslannoitteella sato oli lähes kolmanneksen suurempi kuin pelkällä lietteellä mutta viidenneksen pienempi kuin mineraalilannoitteilla.
Yaran tutkimusasemalla Kotkaniemessä tehtyjen kokeiden mukaan mineraaliravinteilla täydennetyllä lietepelletillä saatiin 27 % parempi sato kuin pelkällä pelletöidyllä lietteellä. Lisäksi tutkittiin, miten hyvin kasvi on pystynyt hyödyntämään annettua typpeä, mikä vaikuttaa muun muassa sadon määrään ja laatuun. Kokeessa pelkällä lietepelletillä typpeä siirtyi kasviin 29 % annetusta kokonaistypestä ja mineraaliravinteilla täydennetyllä lietepelletillä 57 %.
Tulokset johtuvat siitä, että lietteessä typpi sitoutuu orgaaniseen ainekseen ja vapautuu kasvien käyttöön hitaammin kuin mineraalityppi. Sivuvirtojen jalostaminen kasveille helpommin käytettävissä olevilla mineraaliravinteilla edesauttaa hyvän sadon muodostumista. Kun ravinteet siirtyvät kasviin, ne poistuvat sadon mukana, mutta peltoon hyödyntämättä jääneet ravinteet voivat kasvukauden jälkeen huuhtoutua sateiden mukana vesistöön.
Täydennettyä kierrätyslannoitetta verrattiin kokeissa myös mineraalilannoitteeseen. Astiakokeissa kierrätyslannoitteen satotaso jäi 10 % alle mineraalilannoitteen ja kenttäkokeissa taso jäi 20 % alle mineraalilannoitteen samalla kokonaistyppimäärällä. Myös typenotto jäi kierrätyslannoitteella 24 % alle mineraalilannoitteen. Tämä johtuu siitä, että mineraalilannoitteessa kaikki typpi on kasveille heti käytettävissä olevaa mineraalityppeä kun täydennetyssä lietepelletissä osa typestä on sitoutunut orgaaniseen ainekseen ja vapautuu kasvien käyttöön hitaammin.
Kierrätyslannoitteen kehitystyö jatkuu vuoden 2018 aikana.
Lue lisää hankkeesta:
- Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
- UPM Circular Economy
- UPMn artikkeli hankkeesta
- Yara Position Paper on Circular Economy