Kipsin läjitysalueen laajennus

Nykyisen ympäristöluvan mukaan voimme läjittää kipsiä noin vuoteen 2030 saakka. Nykyiselle läjitysalueelle haettiin korotuslupaa, jotta kipsin läjittämistä olisi voinut jatkaa olemassa olevalle alueelle vuosina 2030–2035, mutta korotuslupaa ei saatu.

Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi selvitetään nykyisen kipsin läjitysalueen laajentamista lounaaseen kuntakeskuksen suuntaan. Kipsinläjityksen korkeus pysyisi nykyisenä.

Yara valmistelee luvitusprosessia kipsin läjitysalueen laajentamiseksi. Luvitusprosessi toteutetaan vuonna 2019 valmistuneen ympäristövaikutusten arvioinnin VE2:n mukaisesti.

Yaran YVA-selostus, ELY-keskuksen perusteltu päätelmä sekä muut YVA-menettelyn aikana syntyneet asiakirjat ovat luettavissa ympäristöhallinnon verkkopalvelussa >>

Kipsin läjitys vuoden 2035 jälkeen

Tämänhetkinen arvio on, että vaikka nykyistä läjitysaluetta laajennetaan, sen läjityskapasiteetti täyttyy vuoteen 2035 mennessä. Tämän takia kipsin läjitykselle on tarkasteltu kokonaan uusia alueita vuosille  2035–2065. Näitä mahdollisia alueita on tarkasteltu kaivoslaajennuksen YVA:n yhteydessä kipsin läjityksen erillisselvityksessä. Erillisselvityksen tavoitteena oli arvioida, millaisia yhteisvaikutuksia kipsin läjittämisellä ja kaivoksen laajennushankkeella voisi tulevaisuudessa olla.

Uuden tai uusien kipsin läjitysalueiden toteuttaminen vaatii oman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, joka tullaan käynnistämään suunnitelmien tarkentuessa arviolta vuoden 2026 aikana. Alustavia kipsin sijoitusalueita oli kolme, joista voidaan muodostaa erilaisia yhdistelmiä, jolloin kipsin läjittäminen on mahdollista vuoteen 2065 saakka. Tulevassa YVA-menettelyssä saatetaan tarkastella muidenkin kuin erillisselvityksessä esitettyjen alueiden soveltuvuutta kipsin läjitykseen.

Nykyinen kipsin läjitysalue

Kipsiä syntyy vuodessa noin 1,6 miljoonaa tonnia. Vuodesta 1969 nykyiselle kipsin läjitysalueelle on kertynyt noin 50 miljoonaa tonnia kipsiä. Aluetta maisemoidaan jatkuvasti.

Nykyinen läjitysalue on rakennettu viranomaisten määräysten mukaan. Alueen valuma- ja suotovedet kerätään ja johdetaan kiertovesialtaisiin, joista vedet pumpataan edelleen tehtaiden prosessivesikiertoon. Kipsin läjitysalueen ympäristön pinta- ja pohjavesien laatua tarkkaillaan ja raportoidaan valvovan viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

Mitä kipsi on?

Kipsi on kalsiumsulfaattia ja se sisältää 23 % kalsiumia, 18 % rikkiä ja 0,2 % fosforia. 
Kipsiä syntyy, kun Siilinjärven apatiittia jalostetaan fosforihapoksi (raaka-aineet apatiitti ja rikkihappo). Siilinjärven kipsi on puhdasta ja sopii sen takia hyvin peltokäyttöön. 
Puhtaus perustuu Siilinjärven puhtaaseen fosfaattiesiintymään.

Kipsin hyötykäyttö: tutkitusti tehokas vesiensuojelussa

Kipsi on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaimmaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi. Peltojen kipsikäsittely puolittaa fosforin huuhtoutumisen pellolta vesistöön ja vähentää näin Itämeren rehevöitymistä merkittävästi.

Kipsi liukenee peltomaahan parantaen maan mururakennetta ja vähentää fosforin huuhtoutumista vesistöön. Fosfori säilyy näin pellossa kasvien käytettävänä.

Yara osallistuu ympäristöministeriön Ahti-ohjelman rahoittamaan kipsihankkeeseen, jossa kipsiä levitetään rannikkoalueiden pelloille.  Yara toimittaa hankkeen käyttöön Siilinjärven puhdasta kipsiä. 

Lue lisää hankkeesta: KIPSI-hanke 2020-2025 - ELY-keskus - ELY keskus >>

Tiedotteet 

Mediatiedote 13.3.2025: Yaralle kielteinen päätös kipsin läjitysalueen korottamisesta (pdf) >>

Mediatiedote 4.2.2022: Yaran Siilinjärven tehtaalle on myönnetty lupa kipsin läjitysalueen laajentamiselle >>

Mediatiedote 28.7.2020: Yara Siilinjärven kipsin kuljetukset Saaristomeren projektiin käynnistyivät (pdf) >>