Ympäristötarkkailu toimipaikan ympäristössä on laajaa ja koostuu paitsi päästöjen tarkkailusta, myös vaikutusten tarkkailusta.
Luparajat ovat minimitaso ja vastuullisena toimijana pyrimme jatkuvasti parantamaan toimintaamme ja minimoimaan kuormitusta ympäristöön.
Ympäristöpäällikkö Hanna Luukkonen
Vesien osalta seurannassa ovat kuormitukset vesiin, vastaanottavien vesistöjen vesistövaikutukset sekä pohjavesien pinnan vaihtelut ja laatu.
Vesikuormituksen seuranta
Vesikuormitusta ja sen vaikutusta lähialueen vesistöihin on tarkkailtu jo vuosikymmenten ajan kymmenistä tarkkailupisteistä. Vesistökuormitusta on viime vuosina minimoitu mm. kehittämällä vesistöön johtavien ojastojen vesienjohtamisjärjestelyjä ja vedenpuhdistamoiden toimintaa.
Toimipaikallamme on ympäristöluparajat Kuuslahteen ja Sulkavanjärveen kohdistuvalle kuormitukselle. Kuuslahden osalta luvassa on fosforikuormitukselle puolivuotiskeskiarvon raja 2,5 kg/d ja ammoniumtypelle tavoiteraja 30 kg/d puolivuotiskeskiarvona. Sulkavanjärven osalta fosforikuormitukselle on luparaja 1,5 kg/d puolivuotiskeskiarvona. Lisäksi vesistöihin johdettaville vesille on pitoisuusrajoja.
Kuuslahden osalta kuormituksessa huomioidaan kemiantehtaiden kemialliselta puhdistamolta vesistöön ohjattavat vedet ja jäähdytysvedet. Kaivostoiminnan osalta huomioidaan Sikopuron puhdistamolta vesistöön ohjattavat vedet ja louhosten kuivanapitovedet. Lisäksi Kuuslahteen ohjataan itäläjityksen sivukivialueen suotovedet. Purkuvesien laatua seurataan jatkuvatoimisilla mittauksilla ja näytteenotoilla.
Sulkavanjärven osalta kuormitusta seurataan kaivos- ja tehdasalueen purkupisteiden veden laadun avulla. Purkupisteiden kautta ohjataan vesiä kaivosalueen piha-alueelta sekä puhtaita vesiä kipsin läjitysalueen ympäristöstä. Lisäksi Sulkavanjärveen ohjataan Ansanmäen sivukivialueen suotovesiä. Purkuvesien laatua seurataan jatkuvatoimisilla mittauksilla ja näytteenotoilla.
![Näytteenotto]()
”Edellä mainittujen vesikuormituspisteiden lisäksi seurataan esimerkiksi kaivosalueen pato- ja allasalueen suotovesien laatua yli 30 tarkkailupisteeltä. Suotovedet ohjautuvat Kolmisoppijärveen ja edelleen Sulkavanjärven suuntaan. Toimipaikalla tarkkaillaan myös pohjavesivaikutuksia viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi tehdään sisäistä tarkkailua esimerkiksi useissa toimipaikan sisäisen vesikierron pisteissä,” toteaa vanhempi ympäristöasiantuntija Hanna Lampinen.
Kuormitus 2025
Vuoden 2025 osalta vesistökuormitukselle asetetut luparajat pääosin täytettiin lukuun ottamatta Kuuslahden fosforikuormitusta vuoden 2025 toisen vuosipuolikkaan osalta. Lokakuussa tehdasalueella tapahtunut raakavesilinjan vuoto aiheutti ravinnepitoisten vesien kertapäästön Kuuslahteen. Putkirikon myötä tehdasalueelle purkautunut järvivesi huuhtoi mukaansa ravinnepitoisia aineksia, mikä aiheutti kuormituspiikin vesistöön. Kuuslahden fosforikuormitus oli jälkimmäisellä puolivuosikkaalla 5,09 kg/d. Kuormituspiikin vesistövaikutuksia on seurattu viranomaisten kanssa sovitulla tavalla ja kuormituksen on seurannan perusteella todettu laimentuneen tehokkaasti. Kuormituksella ei arvioida olevan vesistöön rehevöittävää vaikutusta.
Vesistötarkkailu
Vesistövaikutuksia seurataan Kuuslahdessa sekä Sulkavan ja Saarisen reiteillä useille eri pisteillä. Toiminnan vaikutukset ovat havaittavissa pääosin vesistöjen ravinnekuormituksena. Tulokset raportoidaan viranomaisille kuukausi-, kvartaali- ja/tai vuositasolla.
Vesistövaikutusten osalta vuosi 2025 oli joka kolmas vuosi tehtävä laajan tarkkailun vuosi, jolloin mukana ovat biologiset tarkkailut. Tällöin vedenlaadun lisäksi tehdään järvien laaja kasviplanktonanalyysi, pohjaeläinselvitys ja jokien piileväselvitys. Lisäksi toteutetaan kalataloudellista tarkkailua koekalastuksin. Lisäksi viime vuosina on tehty yhteistoimintaryhmässä sovitun mukaisesti lähijärvien kaloista syöntikelpoisuustutkimuksia.
Tarkkailusta kootaan vuosiraportti, joka toimitetaan viranomaiselle. Vuosiraportti julkaistaan myös Yaran nettisivuilla, mistä se on vapaasti luettavissa kevään 2026 aikana.