Tilakoe nosti esiin täsmälannoituksen hyödyt

Yaran täsmälannoituskokeessa seurattiin kasvukaudella 2025 typen vapautumista maasta sekä typenottoa nollaruudulta, talousviljelmästä ja Atfarm-täsmälannoitusruuduilta. 

Koe toteutettiin syys- ja kevätvehnälle yhteistyössä neljän viljelijän kanssa. Koepaikkakunnat olivat Siuntio, Ylistaro, Mynämäki ja Kärkölä. Tässä artikkelissa syvennytään kokeesta saatuihin tuloksiin Fredrik Grönbergin tilalta Siuntiosta. 

Kokeen ensimmäisen vuoden tulokset antavat jo selviä viitteitä siitä, että mikäli lannoitteen tasalevitys vaihdetaan täsmälevitykseen, voidaan samoilla panoksilla saada enemmän satoa ja parantaa typenkäytön tehokkuutta (NUE). 

Vaihtelua lohkolla 

Yaran Atfarm-täsmälannoituspalvelun biomassakartta kertoo kasvuston vaihtelusta ja satopotentiaalista lohkon sisällä. Erityisesti maalajien ja maan multavuuden vaihtelut voivat vaikuttaa typen tarpeeseen ja satoisuuteen paikallisesti.  

Täsmälannoituskokeessa lohkoilta valittiin Atfarmin karttoihin ja viljelijöiden kokemuksiin perustuen kolme erilaista paikkaa, joihin koeruudut perustettiin. Näin tuloksista saataisiin mahdollisimman kattavat. 

Keväällä jokaiselta paikalta otetuista maanäytteistä tehtiin maan NIR-analyysi. Maa-analyysien perusteella maalajit, multavuus ja maan ravinnevarat vaihtelivat selvästi lohkon sisällä.  

Myös NIR-analyysin tuloksena saatu typen vapautumiskapasiteetti vaihteli. Erot typen mineralisaatiossa näkyivät kasvukaudella typenoton mittauksissa (kuva 1) ja nollaruutujen sadossa (kuva 2). 

Typenotto käynnistyi huhtikuun puolenvälin tienoilla. Typen vapautuminen maasta oli keväällä vähäistä, mutta viimeisessä mittauksessa ruudun 3 nollaruudulta oli vapautunut 15 kg enemmän typpeä kuin muilta lohkon osilta.  

Lisälannoitus tehtiin 13. toukokuuta tasalevityksenä talousviljelmälle ja täsmälannoituskartan mukaan Atfarm-ruuduille.  

Sama panostus, parempi tulos 

Syysvehnän keskisato Siuntion talousviljelmäruuduilta oli 7070 kiloa hehtaarilta ja Atfarm-ruuduilta täsmälannoituskartan mukaan painotettuna 7380 kiloa hehtaarilta. Lannoitteen kokonaismäärä täsmälannoituksessa vastasi tasalevityksessä lohkolle käytettyä määrää. 

Atfarm-kartan perusteella tehty täsmälannoitus paransi syysvehnän satoa 4,2 prosenttia eli reilut 300 kiloa hehtaarilta. Valkuaispitoisuus parani 0,3 prosenttiyksikköä ja typenkäytön tehokkuudessa parannus oli viisi prosenttiyksikköä. Taloudellisena tuottona laskettuna täsmälannoituksen hyöty oli 51 euroa hehtaarilta syksyn viljan hinnalla. 

Lisälannoitus täsmänä 

Levityskartoilla typen määrässä huomioidaan maasta vapautunut typpi. Näin pystytään vähentämään typen ali- ja ylilannoitusalaa peltolohkolla. Lisäksi täsmälannoituksen myötä ilokaasupäästöjen riski pienenee, kun typen tarjonta ja kasvin tarve kohtaavat mahdollisimman hyvin.  

Kasvuston biomassaan perustuva täsmälannoituskartta ohjaa lisälannoituksen lohkon tarpeiden mukaan: typpeä tarjotaan enemmän alueille, joilla typen vapautuminen maasta on vähäisempää. Vastaavasti kartta tarjoaa pienemmän määrän typpeä niille alueille, joilla kasvusto on rehevämpää voimakkaamman mineralisaation ansiosta (kuva 3).   

Täsmälannoituksella kasvuston tarpeen mukaan ohjautuva lannoite tarkentaa typenkäyttöä, ja näin lohkolta saatavan sadon määrä ja laatu tasoittuvat. 

Atfarm on Yaran asiakkaille ilmainen 

Atfarm-täsmälannoituspalvelu on monipuolinen työkalu kasvustojen tarkkailuun ja lannoituksen tarkentamiseen.  Palvelu hyödyntää satelliittitekniikkaa ja kehittynyttä agronomista kalibraatiota lannoituskarttojen luontiin.  

Parhaan hyödyn Atfarmista saa määränsäätöautomatiikalla toimivalla levittimellä, mutta palvelua voi hyödyntää myös ilman määränsäätöä, seuraamalla täsmälannoituskarttaa älypuhelimen gps:n avulla. 

Yaran asiakkaana saat kaikki Atfarmin ominaisuudet käyttöösi maksutta.  

Uutena käyttäjänä pääset alkuun rekisteröitymällä Atfarmiin osoitteessa fi.at.farm/   

Kattavan paketin tietoja ja ohjeita löydät nettisivuiltamme , osoitteesta yara.fi/atfarm